sunnuntai 19. marraskuuta 2017

AUGUSTINUS JA ANTISEMITISMI

Augustinus, varhainen, vaikutusvaltainen kirkon johtomies (354–430), antoi profetioiden opinkappaleille pahimman iskun niiden historian aikana. Hän onnistui sysäämään ennustuksien tutkimisen pimeyteen lähes 1400 vuodeksi opettamalla jääräpäisesti, ettei profetioita voinut tulkita kirjaimellisesti.

Koko muun Raamatun osalta Augustinus oli täysin tyytyväinen kirjaimelliseen, kieliopilliseen ja historialliseen tulkintaan. Silti ennustukset oli hänen mielestään tulkittava vertauskuvallisesti. Hänen näkemyksensä perustui hänen käsitykseensä seurakunnasta ja kirkosta. Mielipiteensä Augustinus on esittänyt teoksessaan, joka hallitsi ajattelua kirkon piirissä satoja vuosia hänen jälkeensäkin.

Augustinus opetti, että seurakunta oli ottanut Israelin paikan ja saanut lupaukset ja liitot, jotka Israel (Augustinuksen mielestä) oli hylännyt ja pettänyt luopumalla Kristuksesta. Hän opetti seurakunnan olevan vertauskuvallisesti Jumalan valtakunta ja ettei mitään Kristuksen hallitsemaa tuhatvuotista valtakuntaa tulisi kirjaimellisesti edes olemaan. Hän opetti lisäksi, että kirkon tulisi hallita maailmaa myös poliittisesti.

Augustinuksen vaikutus

Augustinuksen opeista tuli perusta roomalaiskatoliselle kirkolle. Ja yhä monet katoliset käsitykset ovat suoraan Augustinukselta.

Augustinuksen vaikutukset näkyvät myös ”kristillisen antisemitismin” filosofisena perustana. Hän opetti, ettei juutalaisilla enää ole osaa Jumalan suunnitelmassa, etteivät israelilaiset enää muodostaisi yhtenäistä kansaa, etteivät Jumalan ja Israelin liitot ole voimassa ja että juutalaiset ovat hengellisiä hylkiöitä, joiden toivo on mennyt. He ovat Kristuksen tappajia, joilla ei Jumalan aikomuksissa enää ole osaa eikä arpaa. Vaikka saattaa kuulostaa oudolta, ovat kaikki edellä luetellut seikat johtopäätöstä vertauskuvallisesta ennustusten tulkinnasta.

Haluankin jälleen kerran painottaa, ettei kukaan, joka tulkitsee profetioita kirjaimellisesti, kuten Jeesus ja apostolit tulkitsivat Vanhan testamentin ennustuksia, ikinä putoa saatanan asettamiin, juutalaisvastaisuuteen johtaviin ansoihin.

(Hal Lindseyn kirjasta ”Kohtaaminen pilvissä”)


Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä." (1Moos.12:3)

torstai 9. marraskuuta 2017


HYVÄ OMATUNTO

Paavali opettaa, että usko säilyy ja asuu puhtaassa omassatunnossa:

1Tim.1:18-20 Tämän käskyn minä annan sinun toimitettavaksesi, poikani Timoteus, aikaisempien, sinusta lausuttujen ennustusten mukaisesti, että niiden nojalla taistelisit jalon taistelun, säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet.  Niitä ovat Hymeneus ja Aleksander, jotka minä olen antanut saatanan haltuun, kuritettaviksi, etteivät enää pilkkaisi.

Vuosikymmeniä sitten monet hengelliset lehtikirjoitukset ja kirjat opettivat hyvin perusteellisesti, kuinka tärkeää on vaeltaa puhtaalla omallatunnolla. Asioista, jotka tahrasivat omantunnon, kirjoitettiin ja varoitettiin hyvin selvästi. Kaita tie oli hyvin viitoitettu. Nykyään näistä asioista saa lukea hyvin harvoin, ja syntikäsite on kuin veteen piirretty viiva. Vaikka joissakin asioissa vuosikymmeniä sitten mentiinkin ehkä ”liiallisuuksiin”, niin tänä päivänä voi vain ihailla silloisten uskovien vaellusta. Uskovat erottuivat maailmasta jo ulkonaiselta olemukseltaan, ja he joutuivat ”jotakin maksamaan” Kristuksen seuraamisesta.

Jos Pyhä Henki on uskovaisessa murheellinen, hän ei voi samanaikaisesti kokea pelastuksen riemua. Tämä ”matalapaine” on monen uskovaisen tila tässä lopun ajassa:

Ef.4:30 Älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.

Eivät kyyneleet eivätkä rauhoittavat psykologiset puheet puhdista omaatuntoa, vaan sen tekee ainoastaan Jeesuksen veri. Sinä uskova ystäväni, joka olet kiinni TV-sarjoissa tai muissa maailman ”likavesissä”, käänny sieltä pois (tee parannus) ja anna Jeesuksen veren puhdistaa omantuntosi, ja saat jälleen kokea pelastuksen iloa Kristuksessa!

1Tim.3:8-9 Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä,  vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.


TURTUNUT OMATUNTO

Turtunut omatunto on hyvin vaarallinen ”kapine”. Se ei tunne taivastietä eikä enää nuhtele mistään. Se venyy kuin kuminauha, ja silloin voi aivan hyvin elää synnissä ja kaiken lisäksi luulla, että armo on syntiharrastuksista huolimatta voimassa:

Ps.36:2-3 Synti sanoo jumalattomalle: minun sydämessäni ei ole Jumalan pelkoa hänen silmäinsä edessä.  Sillä se tekee kaiken sileäksi hänen silmissään, että hänen pahuutensa havaittaisiin ja häntä vihattaisiin.

Kun jumalanpelko katoaa, on se merkki turtuneesta omastatunnosta. Mikään ei ole syntiä, on vain ”pahoja taipumuksia ja luonteen heikkouksia”. Tämä tie johtaa lopulta luopumukseen, ellei kääntymistä ajoissa tapahdu. Omatunto voi täysin kuolettua:

1Tim.4:1-2 Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja  valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty.


OMATUNTO EI OLE EREHTYMÄTÖN OPAS

Jumalan Sanaan sitoutuva omatunto on ”kasvamassa” oikeaan suuntaan ja antaa osviittaa oikeasta ja väärästä. Kuitenkin omantunnon yläpuolella on Jumala:

1Joh.3:19-20 Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. 


YLIHERKKÄ OMATUNTO

Yliherkkä omatunto voi johdattaa uskovaisen lainalaiseen tilaan. Paras lääke yliherkän omantunnon rauhoittamiseen on Jumalan Sana. Omantunnon pitää puhtaana ainoastaan Jeesuksen veri:

Heb.9:14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!


OLKAAMME REHELLISIÄ JUMALAN EDESSÄ

1Joh.1:9-10 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

Tälle puhdistuslähteelle kannattaa usein tulla!

Siunausta


Juhani

Raijan todistus