Juhani Laukkonen 30.12.2018

ANTEEKSIANTAMINEN JA ANTEEKSIPYYTÄMINEN

Matt.6:12, 14-15 ja anna meille meidän velkamme anteeksi, niinkuin mekin annamme anteeksi meidän velallisillemme… Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne

Tässä ihminen pyytää Jumalalta anteeksi rikkomuksiaan, ja Jumala antaa anteeksi mutta sitoo tämän myös samaan ajatukseen, että jos toinen ihminen tulee ja pyytää anteeksi, niin hänelle on annettava anteeksi. Jos ei pysty antamaan anteeksi toiselle, sitoo itsensä myös anteeksiantamattomuuteen, eikä Jumalakaan anna anteeksi. Tästä on hyvä opetus:

Matt.18:23-35 Sentähden taivasten valtakunta on verrattava kuninkaaseen, joka vaati palvelijoiltansa tiliä. Ja kun hän rupesi tilintekoon, tuotiin hänen eteensä eräs, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta leiviskää. Mutta kun tällä ei ollut, millä maksaa, niin hänen herransa määräsi myytäväksi hänet ja hänen vaimonsa ja lapsensa ja kaikki, mitä hänellä oli, ja velan maksettavaksi. Silloin palvelija lankesi maahan ja rukoili häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle kaikki.' Niin herran kävi sääliksi sitä palvelijaa, ja hän päästi hänet ja antoi hänelle velan anteeksi. Mutta mentyään ulos se palvelija tapasi erään kanssapalvelijoistaan, joka oli hänelle velkaa sata denaria; ja hän tarttui häneen, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, minkä olet velkaa.' Niin hänen kanssapalvelijansa lankesi maahan ja pyysi häntä sanoen: 'Ole pitkämielinen minua kohtaan, niin minä maksan sinulle.' Mutta hän ei tahtonut, vaan meni ja heitti hänet vankeuteen, kunnes hän maksaisi velkansa. Kun nyt hänen kanssapalvelijansa näkivät, mitä tapahtui, tulivat he kovin murheellisiksi ja menivät ja ilmoittivat herrallensa kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin hänen herransa kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle: 'Sinä paha palvelija! Minä annoin sinulle anteeksi kaiken sen velan, koska sitä minulta pyysit; eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa kanssapalvelijaasi, niinkuin minäkin sinua armahdin?' Ja hänen herransa vihastui ja antoi hänet vanginvartijan käsiin, kunnes hän maksaisi kaiken, minkä oli hänelle velkaa. Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi."

Pääseekö syyllinen ”kuin koira veräjästä”, kun meidän tulee antaa anteeksi, jotta me saamme Jumalalta anteeksi? Pitääkseemme oman omantuntomme puhtaana Jumalan edessä on meidän annettava anteeksi vaikka ei pyydettäisikään. Seurakunnan moraali heikkenee ja luottamus vastuunkantajiin hiipuu, jos syyttömät saavat kärsiä. Jumalan mielen mukaista on pyrkiä aina TOTUUTEEN.

Matt.18:15-17 Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan, niin mene ja nuhtele häntä kahdenkesken; jos hän sinua kuulee, niin olet voittanut veljesi. Mutta jos hän ei sinua kuule, niin ota vielä yksi tai kaksi kanssasi, 'että jokainen asia vahvistettaisiin kahden tai kolmen todistajan sanalla.' Mutta jos hän ei kuule heitä, niin ilmoita seurakunnalle. Mutta jos hän ei seurakuntaakaan kuule, niin olkoon hän sinulle, niinkuin olisi pakana ja publikaani.

Miten tämä raamatunkohta on ymmärrettävä?

Matt.5:21-26 Te olette kuulleet sanotuksi vanhoille: 'Älä tapa', ja: 'Joka tappaa, se on ansainnut oikeuden tuomion.' Mutta minä sanon teille: jokainen, joka vihastuu veljeensä, on ansainnut oikeuden tuomion; ja joka sanoo veljelleen: 'Sinä tyhjänpäiväinen', on ansainnut suuren neuvoston tuomion; ja joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. Sentähden, jos tuot lahjaasi alttarille ja siellä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi siihen alttarin eteen, ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa, ja tule sitten uhraamaan lahjasi. Suostu pian sopimaan riitapuolesi kanssa, niin kauan kuin vielä olet hänen kanssaan tiellä, ettei riitapuolesi vetäisi sinua tuomarin eteen ja tuomari antaisi sinua oikeudenpalvelijalle, ja ettei sinua pantaisi vankeuteen. Totisesti minä sanon sinulle: sieltä et pääse, ennenkuin maksat viimeisenkin rovon

Kumman tässä pitää lähteä sopimaan? On kaksi veljeä ja toinen syyttää toista veljeä tyhjänpäiväiseksi ja jopa hulluksi. Syyllinen on ansainnut oikeuden tuomion ja pahemmassa tapauksessa suuren neuvoston tuomion. On aivan päivänselvä asia, että jos tämä syyllinen lähtee uhraamaan, niin hän omassatunnossaan kyllä tietää, että olisi anteeksipyynnön paikka. On turha lähteä uhraamaan ja luulla, että uhraamisella korvataan rikkomus veljeä vastaan.

Matt.18:21-22 Silloin Pietari meni hänen tykönsä ja sanoi hänelle: "Herra, kuinka monta kertaa minun on annettava anteeksi veljelleni, joka rikkoo minua vastaan? Ihanko seitsemän kertaa?" Jeesus vastasi hänelle: "Minä sanon sinulle: ei seitsemän kertaa, vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän

Tässä on kysymys veljestä, joka rikkoo toista vastaan mutta tulee aina pyytämään anteeksi. Anteeksiantamusta ei voi rajata joihinkin kertoihin, jos toisella on nöyrää mieltä tulla pyytämään anteeksi.

Sananl.21:27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!

Ihminen on syntiinlankeemuksesta lähtien niin kiero että aina yrittää luikerrella helpointa tietä. Uhrin antaminen Herralle on paljon helpompaa kuin nöyrtyä, pyytää toiselta anteeksi ja myöntää virheensä.

1Sam.15:22-23 Silloin Samuel sanoi: "Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva. Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana.

Totuus on arvokas asia Jumalalle!

Sananl.17:15 Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.

ONKO MEILLÄ OIKEUS KANTAA SYYTÖSTÄ TOISTA VASTAAN NIIN KAUAN KUIN TOINEN TULEE JA PYYTÄÄ ANTEEKSI?

Jeesus ja Stefanus rukoilivat anteeksiantoa Jumalalta tappajilleen. Vihamiestenkin puolesta tulee rukoilla ja jopa siunata – miksi? Oma sydän on vapaa ja puhdas Jumalan edessä kun toimii näin.

Matt.5:43-45 Te olette kuulleet sanotuksi: 'Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.' Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat, että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.

Näin saa säilytettyä omantuntonsa puhtaana ja kokee sisäistä lepoa ja rauhaa, vaikka

vihollinen yrittää syöttää katkeruutta juuri sen kautta, että kokee väärää kohtelua.

Heb.12:14-17 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa ja pyhitykseen, sillä ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa; ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi, ja ettei kukaan olisi haureellinen tahi epäpyhä niinkuin Eesau, joka yhdestä ateriasta myi esikoisuutensa. Sillä te tiedätte, että hänet sittemminkin, kun hän tahtoi päästä siunausta perimään, hyljättiin; sillä hän ei löytänyt tilaa peruutukselle, vaikka hän kyynelin sitä pyysi.

Kummalla on suurempi vaara katkeroitua - hänelläkö joka antaa anteeksi, vaikka ei anteeksipyyntöä tulekaan, vai hänellä jonka pitäisi pyytää anteeksi, mutta joka jättää sen tekemättä?

Vihollinen pääsee kiusaamaan vain häntä, jonka pitäisi pyytää anteeksi, mutta joka ei sitä tee. Vihollinen syöttää valheita - ”ei sinun tarvitse pyytää anteeksi, se on sellainen ja sellainen”, ja näin omatunto turtuu ja ihminen jää kiinni vihollisen valheisiin.

Joka antaa anteeksi sitä häneltä pyytämättä, on sisäisesti heti vapaa Jumalan edessä – vaikka muistikuvat eivät heti häivykkään. Anteeksianto vapauttaa omantunnon.

Raamattu kehoittaa meitä elämään sovussa kaikkien kanssa, mikäli meistä riippuu...

Toisen vapaaseen tahtoon me emme voi vaikuttaa, ja siksi meidän tulee valvoa omaa käyttäytymistämme.

JUMALA VIHAA VALHETTA – koska Hän on totuus ja Hänen Henkensä on Totuuden Henki – ja Hänen Sanansa on KOKONAAN TOTUUS!

Sananl.6:16-19 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu: ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta, sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan, väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.

Ilm 21:8 Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja murhaajien ja huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain ja kaikkien valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema

Ilm.21:23,27 Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä kuuta; sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on Karitsa. Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.

Juhani Laukkonen

Teppo Lehtomäki Lahdessa 25.3. 2018: "Selkäänpuukottajat"

Mitä karismaattisuus tarkoittaa?