tiistai 31. tammikuuta 2017



NÄIN TIEN
Se tapahtui varhain aamulla joitakin vuosia sitten. Sytyttämättä lamppua nostin rullaverhot ylös ja nousin kirjoituspöydän ääreen. Ulkona oli hämärää. En oikeastaan ajatellut mitään. Olin vain ja kuuntelin hiljaista rukousääntä olemukseni sisimmässä.
Silloin se tapahtui. Aivan yhtäkkiä näin sisäisillä silmilläni tien. En ajotietä enkä polkua. Se muistutti lähinnä hyvää, joitakin metrejä leveää kävelytietä.
Se ei ollut näky Hengessä. En ollut horroksissa vaan täysin hereillä. Ja kuitenkin näin tien niin selvästi, että aivan yhtä hyvin olisin voinut katsella kuvaa edessäni. Näen sen nytkin.
Näin, että tie alkoi ahtaasta portista ja tiesin sen päättyvän autuuden maailmassa. Mutta siitä en nähnyt mitään. Näin vain portin ja tien alun.
Tien keskellä kulki valojuova, joka näytti tulevan jostakin äärettömästä valonlähteestä. Tien molemmin puolin oli hiilenmustaa.
Tien reunustalla ei ollut ojaa eikä aitaa. Mutta raja muodostui siitä epäselvästä alueesta, jossa pimeys ja valo kohtasivat. Raja oli epämääräinen.
Näin ihmisiä kulkemassa tiellä. Sekä naisia että miehiä, nuoria ja vanhoja. He eivät kulkeneet ryhmissä. He eivät kulkeneet edes pareittain. Kaikki kulkivat yksin. Ja se johtui siitä, että Herra, joka oli kutsunut heidät tielle, oli sanonut: "Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani."
"Joku" "… niin minä… aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani." Tämä tarkoittaa, että Kristuksen todellisen seuraajan sisimmässä on tila, joka on varattu ainoastaan Häntä varten. Ja sinne ei kukaan voi eikä saa tulla.
Nuo ihmiset oli puettu valkeisiin vaatteisiin. Hohtavan valkoisiin vaatteisiin, jotka hetki hetkeltä puhdistuivat aina uudestaan ja uudestaan. Ei siksi, että vaeltajat olisivat sitä pyytäneet tai janonneet hetkellistä puhtautta, vaan siksi, että he vaelsivat keskellä tietä. Suoraan yliluonnollisen valovirran alla. Puhdistuminen Jeesuksen veressä oli jatkuva prosessi.
Ja minä näin heidän kasvonsa. Nekin olivat täynnä valoa. Vaikka moni heistä oli sekä iän, surun että sairauden leimaama. Hohde oli sekä sisäisen valon heijastumaa että heidän sisällään kantamansa valon säteilyä.
Olisin mielelläni halunnut silmilläni seurata näiden ihmisten kulkua aina kotiin asti. Mutta en saanut. Minun oli pakko kääntää katseeni tien alkuun ja ahtaaseen porttiin. Ja siellä näin seisomassa suuren joukon. He olivat pysähtyneet aivan portin eteen. Ja merkillistä oli se, että monet heistä näyttivät olevan iloisia. He olivat iloisia siksi, että luulivat olevansa tiellä. Vaikka he eivät olleet koskaan menneet todellisen kääntymyksen ahtaan portin kautta.
Ehkä kauheinta oli se, että heidän keskellään liikkui hahmoja papinpuvussa ja evankelistan varusteissa. Ei, vieläkin pahempaa oli se, että näin oman kuvani varjon tuossa joukossa. Sillä me olimme olleet epärehellisiä, me, jotka kutsuimme itseämme Elämän julistajiksi. Vaikka meidät on kutsuttu olemaan Jumalan Elämän eläviä jäseniä. Meistä on tullut uskonnollisia puhekoneita sen sijaan, että olisimme Elämän toimivia jäseniä.
Olemme taanneet ihmisille heidän iankaikkisuutensa siksi, että heidät on kerran kastettu. Olemme taanneet, että etsivät sielut on syntyneet Hengestä, vaikka he ovat syntyneet vain ihmisen vaikutuksesta. Olemme sanoneet, että he ovat Jumalan lapsia vain siitä syystä, että he ovat "kilttejä". Meistä on tullut uskonnollisia puoskareita, jotka olemme etukäteen vakuuttaneet hengellisille etsijöille, että he ovat syntyneet Jumalasta. Vaikka he ovat vasta heränneet. Ja me olemme joskus juuri tämän kautta rikkoneet hengellisen syntymäprosessin.
Tämän tuloksena löytyy tänään joukoittain ihmisiä, jotka luulevat olevansa matkalla taivaaseen, vaikkeivät he sitä olekaan. Mutta Jeesus sanoi, että niin tulisi olemaan tämän aikakauden ilta.
  • Taivaan valtakunnassa tulee olemaan niin kuin kymmenen neitsyen kohdalla, jotka lähtivät vastaanottamaan ylkää. Viisi heistä oli ymmärtämätöntä. He eivät ottaneet öljyä mukaansa. Ei öljyä! Ei Henkeä! Ei myöskään toimivaa hengenelämää. Nimi ja tunnustus. Ja he luulivat, että se riittää.
Mutta näin vielä enemmän. Näin ihmisiä, jotka olivat menneet portista, kokeneet uudestisyntymisen ihmeen ja lähteneet kulkemaan tietä, mutta jotka sitten olivat muuttaneet tien joksikin muuksi kuin se oli tarkoitettu. He olivat pysähtyneet ja tehneet tiestä lepopaikan sen sijaan, että olisivat pitäneet sitä matkareittinä. He eivät olleet pysähtyneet vanhuuden vuoksi. He olivat vain pysähtyneet kasvussaan ja kehityksessään. He olivat pysähtyneet ja alkaneet elää muistoissa. Ja jotkut olivat vain pysähtyneet. Ja nukahtaneet. Mutta kaikki he olivat unohtaneet paavalilaisen käskyn: "Vaikka olemme jo edistyneet matkassamme, vaeltakaamme yhä eteenpäin samaa tietä!"
He olivat olleet kuuroja ja sokeita suuren apostolin todistukselle omasta hengellisestä tilastaan: "Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla… että voittaisin omakseni Kristuksen… tunteakseni hänet ja hänen ylösnousemisensa voiman ja hänen kärsimyksiensä osallisuuden… Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut."
Hän, jonka "Jeesus on valinnut", käänsi selkänsä sekä menestykselle että pyhille kokemuksille ja jatkoi eteenpäin voidakseen yhä paremmin oppia tuntemaan Kristuksen Hänen ylösnousemusvoimassaan. Ja tämän pyhän intohimon salaisuus ei ollut se, että kerran Kristus oli vallannut hänet vaan että elävä Kristus yhä sai hallita häntä. Sillä missä näin ei enää ole, siellä otetaan rennosti. Nukutaan ja uneksutaan suloisia unia. Uskonnollisia unia. Siinä missä Paavalia hallitsi pyhä köyhyys, siinä näitä ihmisiä hallitsee laodikealainen tyytyväisyys: - Meillä on kylliksi.
Näin vielä muutakin. Näin ihmisiä, jotka olivat vetäytyneet pois keskellä tietä loistavan yliluonnollisen valon piiristä. He olivat vetäytyneet tien kummallakin puolella olevaan hämärään. Hämärään, jossa näky sekä synnistä että autuudesta oli pimeyden peitossa. Kaikki oli hämärää ja harmaata ja epätodellista. Ja tuo harmaa epätodellisuus teki mahdolliseksi sellaisen, mikä ei ollut mahdollista tien keskellä: leikittelyn sekä synnillä, puheella että teoilla.
Ja näin tien kummallakin puolen olevasta pimeydestä tuleekin heidän suurin mielenkiinnon kohde. Heille on käynyt samoin kuin Israelille, joka alkoi uudestaan kuunnella Egyptin lihapatojen kutsua. Kuuntelemisesta kasvoi himo. Nälkä, joka vangitsi heidän ajatuksensa ja tunteensa. Se valtasi heidän unensa ja mielikuvansa. Ja niin he kulkivat tien syrjässä, vaikka näyttivätkin edelleen olevan tiellä.
Sitten tapahtui jotain kammottavaa. Hiljaa kuin varjot he luisuivat pois tieltä, jossa ei ollut ojia eikä aitaa. Pois tieltä, jolle he kerran kyynelin ja rukouksin olivat pyrkineet. Pois valosta ja sisälle pimeyteen. Pois Elämästä ja sisälle kuolemaan. Pois elävästä toivosta ja sisälle toivottomuuteen. Toivottomuuteen, jota he eivät itse tunteneet. Sillä he olivat kuolleita. He olivat kadottaneet kyvyn tajuta ja reagoida. He olivat kadottaneet kyvyn kokea hengellinen kriisi.
Kun olin nähnyt kaiken tämän, vajosin hiljaa polvilleni ja puhkesin itkuun. Toivoin, että olisin edes puoli vuosisataa nuorempi kuin olin. Ja että minulla olisi mahdollisuus, paremmin kuin olin tehnyt, panostaa kaikkeni, jotta Jumalan Pyhä Henki saisi vapauden käyttää minua vielä enemmän kuin oli tapahtunut.
Kun Frank Mangs oli 91-vuotias, Jumala asetti hänet näkyjen ja ilmestysten eteen aiheena Pohjolan kristikunnan tie.
Frank Mangs

tiistai 17. tammikuuta 2017

 
KETKÄ PÄÄSEVÄT TAIVAASEEN?

Tässä sekasortoisessa, harhaoppeja sisältävässä ajassa moni miettii sydämessään onko taivaskelpoinen. Monilla vilpittömillä ja herkällä omallatunnolla vaeltavilla uskovaisilla on aiheetontakin pelkoa ja epäilystä, mutta myös aiheellista. Otan tässä esiin Raamatusta vastauksia tähän ihmisen tärkeimpään kysymykseen – olemmeko valmiita kohtaamaan Jeesuksen, ja missä vietämme ikuisuuden?

Ensinnäkin - seurakunta, joka on se näkymätön Jeesuksen morsian, on meille salaisuus. Karitsan elämänkirjaan ei kopioida nimiä maanpäällisten seurakuntien rekistereistä, vaikkakin samoja nimiä löytyy sekä sieltä että todellisesta taivaallisesta ”seurakuntarekisteristä”. Karitsan elämänkirja on elävän seurakunnan ainoa todellinen kirja. Todelliset, taivaalliset rajaviivat kulkevat ihmisten sydämissä, ja siksi nämä maalliset ja taivaalliset kirjat poikkeavatkin paljon toisistaan.

MISSÄ KULKEE PELASTETTUJEN JA ULKOPUOLISTEN RAJA?

Sinetöidyissä ja sinetöimättömissä! Jumala sinetöi omaisuuskansansa näin:

Ef.1:11-14 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan, että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen. 
 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti, 
 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.

Näitä Jumalan sinetöimiä ihmisiä löytyy jokaisesta kristillisestä seurakunnasta. Mikään seurakunta ei kuitenkaan ole kokonaan sinetöity – valitettavasti.
Pyhän Hengen sinetti tarkoittaa uudestisyntyneitä uskovaisia. Sanonta ”Minä uskon Jeesukseen” ei vielä todista sitä, että on uudestisyntynyt. Riivaajatkin uskovat ja vapisevat:

Jaak.2:19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

Pyhän Hengen sinetti erottaa Jumalan omat maailman ihmisistä:

Room.8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.

Kristuksen Henki on sinetti, joka saadaan uudestisyntymisessä. Ei kasteessa eikä sakramenttien kautta. Tämä sinetöinti on kaikkein suurin ihme. Jumala tekee tämän. Hän siirtää syntisen ihmisen pimeydestä valkeuteen, kun ihminen tekee parannuksen ja antaa elämänsä ohjat Jeesukselle.

Joh.1:12 Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä.

Jumala kutsuu, ja ihminen on silloin valinnan paikalla. Tähän kutsuun voi ihminen vastata myönteisesti tai kielteisesti. Arvokkain kutsu, mitä koskaan ihmiselle on annettu, on Jumalan kutsu pelastukseen.

Ilm.3:20 Katso, minä seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, niin minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän minun kanssani.

Jos ihminen avaa sydämensä oven, niin Jumala siirtää hänet armon piiriin – Jeesukseen.

Kol.1:12-13 kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan.

Joh.6:37.39 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos. Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt. 
 Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.

JUMALA EI KUTSU JATKUVASTI, JA SIKSI SE ON NIIN ARVOKAS AIKA, KUN JUMALA KUTSUU

Sanl.1: 24-33 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut, 
 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini, 
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte; kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus. Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä. 
 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoaeivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi, 
 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan. 
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa. 
 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.

Jumalan sana varoittaa, että joku voi kevytmielisesti ohittaa Jumalan rakkauden kutsun, ja sitten kun on hätä, ei kaikilla enää ole voimassa kutsua. Kukaan ei voi tulla Jeesuksen luokse, ellei Isä häntä vedä ja anna (Joh.6:44,65). Jeesus itki Jerusalemin tulevaa kohtaloa, koska se ei etsikkoaikaansa tuntenut:

Luuk.19:41-44 Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän sitä 
ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä rauhaasi sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi salattu. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi sinut vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja ahdistavat sinua joka puolelta; 
 ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi, jotka sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle, sentähden ettet etsikkoaikaasi tuntenut.

Kuitenkin Raamattu antaa sen lohduttavan lupauksen, että jokainen, joka HUUTAA AVUKSI Herran nimeä, pelastuu (Room.10:13). Tämä huuto on huuto synnintunnosta, ei pelosta!

JUMALAN ARMO

Jumala on armollinen Jumala. Jumalan tahto on, ettei kukaan hukkuisi (2Piet.3:9, 1Tim.2:4). On kuitenkin aivan selvä asia, että tämä armo on siinä, kun ihminen tulee syntisenä Jeesuksen ristin luokse tunnustaen syntisyytensä ja tekee parannuksen. Ristin luokse ei kannata tulla sillä mielellä, että vanhaa syntielämää voi taas jatkaa ”puhtaalta pöydältä”. Armo ei peitä tahallista synnin harjoittamista!

Snl.28:13-14 Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon. Onnellinen se ihminen, joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa.

Joh.8:11 Hän vastasi: "Herra, ei kukaan." Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee."
Tämä on valtavaa armoa! Me vajavaiset opetuslapset saamme aina rohkeasti tulla Jeesuksen luokse, jos olemme langenneet, ja rehellisesti tunnustaa virheemme. Kun ne Hänelle tunnustamme ja tahdomme luopua sellaisista asioista, jotka murehduttavat Pyhää Henkeä, niin veri puhdistaa omantuntomme kuolleista teoista.

1Joh.1:8-10 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. 
 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

Heb.9:13-14 Sillä jos kauristen ja härkäin veri ja hiehon tuhka, saastaisten päälle vihmottuna, pyhittää lihanpuhtauteen, kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!

Odotetaan Ylkämme tuloa ilolla ja pyhällä pelolla – Hän hakee pian morsiamensa kotiin!

Siunausta

Juhani Laukkonen

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

 
TUNNE, LUULOT, VALHE JA PELKO

Sielunvihollisen tehokkaimmat aseet uskosta osattomien ihmisten ja uskovaistenkin kohdalla ovat pelko ja valhe. Viime aikoina olen huomannut sen, että näiden tehoaseiden ohella sielunvihollinen käyttää hyvin menestyksekkäästi aseinaan myös luulottelua ja tunteita. Nämä muokkaavat ja ohjaavat hyvin voimallisesti ihmistä vastaanottamaan valheet.

Luuk.2:44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta.

Jeesus oli jäänyt Jerusalemiin, mutta hänen vanhempansa luulivat Hänen olevan matkaseurueessa. Kuinka moni tänä päivänä ”kotimatkalla” luulee Jeesuksen olevan mukana? Pitää hyvin paikkansa vanha sananlasku: ”Luulo ei ole tiedon väärti”. Luulousko ei ole sama asia kuin pelastava usko, joka asuu ihmisen sydämessä. Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi, ja suun tunnustuksella pelastutaan. Kannattaa tarkistaa asiat! Näin Paavalikin kehottaa:

2Kor.13:5 Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.

(Kuitenkaan ei kannata sairaalloisesti koetella ja tutkia itseään, koska meistä ei löydy mitään hyvää, mutta Hengen todistus pitää löytyä, ja sen jälkeen luodaan katse Jeesukseen. Häntä katselemalla me muutumme!)

Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan mikä ei näy (Heb.11:1), ei luja tunne! Mihin tämä luottamus tulee kiinnittää? Jumalan Sanaan! Tuntui miltä tuntui, Jumala valvoo Sanaansa toteuttaakseen sen (Jer.1:12).

Tämä lopunajan eksytys on monille vaikeasti konkretisoitavissa (Heb.4:11-13).
Viktor Klimenko eräässä tilaisuudessa sanoi tietävänsä hengessä menestysteologian harhan mutta kertoi, ettei pysty noin vain selittämään, mikä siinä on se suoranainen harha. Tämä on monien vilpittömien uskovaisten tilanne tänä päivänä. Harhautus on niin monisäikeistä. (Vihollinen on tuhanten juonten mestari).

Miten sitten voi turvallisesti vaeltaa uskossa? Siten että otetaan Raamatusta Jumalan ilmoituksena se, mitä siellä sanotaan, eikä mennä yli Raamatun Sanan. Luetaan rukoillen Raamattua ja nostetaan Sana sille kuuluvaan ARVOON. Korkeammalle kuin näyt, unet, profetiat ja ihmeet. JUMALA TARKOITTAA SITÄ, MITÄ HÄN SANOO!!! SANASTA EI KATOA PIENINKÄÄN PIIRTO!

2Piet.1: 2-4 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 
joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,

Ote Richard Smithin näystä, joka kokonaisuudessaan on blogissani (vanhemmissa kirjoituksissa) luettavissa, on hyvin ajankohtainen ja vakavasti otettava:

Richard Smith: syövyttävä happopilvi:

"Torstaiaamuna 29.09.1994, juuri kun olin aikeissa ryhtyä erinäisiin tutkimustöihin, sain epätavallisen selkeän ja yksityiskohtaisen näyn. Tätä päivää oli edeltänyt ajanjakso, jolloin olin raskautetuin mielin vuodattanut sydäntäni rukouksissa seurakunnan tilan tähden Jeesukselle, taivaalliselle asianajajallemme.

Näin suoraan edessäni suuren, mustan ja sykkivän pilven, joka kantoi mukanaan paljon nokea ja muita saasteita. Sen rikinkatkuinen löyhkä paljasti, että kyseessä ei ollut mikään luonnollinen pilvi vaan juuri senkaltainen syövyttävä `happopilvi', joka syntyy kemiallisen laitoksen tai öljynjalostamon räjähdyksestä. Oman liikevoimansa kuljettamana tämä happopilvi nopeasti suuntasi kulkunsa kohti vedetöntä erämaatasankoa, joka sijaitsi muutaman kallioisen vuoren alapuolella. Tasankoa täytti monenlaiset kansantyypit, joiden ymmärsin edustavan Englannin kristittyä väestönosaa. Useimmat olivat tavanomaista valkoista anglo-saksista väestöä, mutta joukossa oli myös eri etnisten vähemmistöjenkin edustajia. He kuvastivat Englannin siirtolaisväestöä."

Lähemmin tarkastellessani pystyin näkemään, että tämä suuri yhteenkokoontunut joukko jakaantui neljään pääryhmään. Ensimmäinen niistä oli kaikkein lähimpänä pilveen nähden ja mitä ilmeisimmin oli joutumassa sen vaikutuspiiriin. Tätä erityistä ryhmää voidaan kuvata sanalla "päihtyneet". Heidän takanaan läheisesti yhteen limittyneinä olivat toinen ja kolmas ryhmä: näitä vastaavasti kuvataan sanoilla "pelokkaat" ja "vihaiset". Edelleen hieman taaempana vähän matkan päässä oli pienempi ryhmä, joka vuorostaan tunnetaan nimellä "valmistautuneet". Yksi asia oli kuitenkin ilmeistä: happopilvi oli tulossa kaikkien neljän ryhmän päälle, huolimatta siitä, halusivatko he sitä vai eivät.

Tällä kohtaa panin merkille, että tämä pilvi lähestyi lännen suunnalta. Reaktiona tähän pilveen ensimmäinen ryhmä nauroi, karkeloi ja lauloi. Muutamat ryhmästä lojuivat maassa joko kontallaan tai pitkällään ja päästelivät monenlaisia eläimellisiä ääniä. Jotkut olivat niin haltioituneita, että muodostivat jopa tanssikulkueen, joka sitten congan tahdissa keinuen kiemurteli suoraan pilveen. Tämän kaiken alkaessa tapahtua tajusin heidän virheensä. Jo valmiiksi päihtyneenä niistä näkymättömistä kaasuista, jotka erittyivät pilven etureunasta, tämä ryhmä virheellisesti otaksui, että saastepilvi oli virvoittavan sateen pilvi, joka edusti Jumalan läsnäoloa. He eivät onnistuneet huomaamaan, mikä sen todellinen luonne oli.

PYHÄN HENGEN VAIKUTUS ON KUIN TUULI (Joh.3:8)

On aivan vilpittömiä uskovaisia, jotka suhtautuvat eksytyksiin sellaisella asenteella, ettei niistä saa puhua, koska ne sammuttavat Hengen ja herätyksen, tai he eivät halua tietoa, koska se ahdistaa heitä. He myöskään eivät halua ymmärtää, että olemme armotalouskauden lopussa ja Jeesus hakee puhtaan morsiamensa pian kotiin. Olen huomannut, että eksytyksen ensimmäisiä vaikutuksia on mm., ettei haluta enää kuulla puhetta Jeesuksen tulon läheisyydestä; ei haluta kuulla Israelista ajan merkkinä ja sen profeetallisesta kellosta jne. Halutaan kuulla ja puhua suuresta herätyksestä, suuresta Jumalan voimasta, suurista ihmeistä ja kaikesta suuresta ja halutaan olla itsekin suuria, iskulauseena ”me valloitamme Suomen Jeesukselle”. Me, me, minä! Minä... suuri (Matt. 7:22-23), ylpeä ihminen luulee saavansa sen aikaan!

Vilpittömät ja tietämättömät uskovaiset ovat suuressa vaarassa tässä ajassa. Useimmiten heidän uskonelämäänsä johtaa ja voimakkaasti vaikuttaa sielullinen tunne-elämä. Jumalan Sana ei ole heille sulautunut siinä määrin, että se olisi tiekarttana ja kaiken auktoriteettina.

Richard Smithin saamassa näyssä oli kysymys myrkkypilvestä. Monet vilpittömät uskovaiset luulivat sitä Jumalan lähettämäksi siunauksen pilveksi.
He ottivat sen vastaan ”pyhän hengen” voiteluna.

JUMALAN SANA SYRJÄÄN, OPPAAKSI VÄÄRÄT PROFEETAT JA TUNTEET

Miellyttävät tunteet totuuden mittarina! Huumeissa ja muissa päihdyttävissä aineissa saadaan hetkellisesti miellyttäviä tunteita. Uskonnollisessa ”myrkkypilvessä” on varmasti hyviä tunne-elämyksiä. Sielullisuus on tunteiden temmellyskenttä. Seurakunnissa juuri sielullisuus saa aikaan hajaannusta:
Juuda 1:18-20 sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee pilkkaajia, jotka vaeltavat jumalattomuutensa himojen mukaan." Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat sielullisia, henkeä heillä ei ole. 
Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän uskonne perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä

Jos meidän uskomme ei ankkuroidu Jumalan Sanaan, se hakee tukea ja vahvistusta toisista samanmielisistä uskovaisista ja opettajista. Valitettavasti kaikki myrkkypilvessä olevat eivät lähde hakemaan apua niiltä, jotka vaeltavat ulkopuolella tämän eksytyksen ja varoittavat siitä. Heidän mieliinsä kylvetään ennakkoluuloja varoittajista. Varoittajat ja ilmiöiden arvostelijat ovat heidän mielestään kylmiä ja hengettömiä, koska he eivät tule mukaan tähän lumoukseen, eivät ymmärrä jne. Luulot ja niiden puolustaminen alkavat muuttua todellisuudeksi ja pimeys kasvaa. Valhe, joka näitä tunteita johtaa, on irroittamassa vilpittömiä uskovaisia totuudesta, Jumalan Sanasta! Valheen ja totuuden raja alkaa hämärtyä.

2Tim.4:2-4 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella. 3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia 
4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.

Todelliset Jumalan profeetat ovat aina joutuneet vainottaviksi. Miksi? Koska he näkevät vihollisen juonet ja varoittavat, sillä ihmisen lihan taipumus on kulkea helpointa tietä. Jumalan profeetat ovat aina varoittaneet ja tuoneet esiin väärän suunnan tuomat seuraukset. Väärät profeetat ovat aina pyrkineet kumoamaan ja syyllistämään profeetat ja leimanneet heidät ilonpilaajiksi. Valheprofeettojen sanoma on kautta aikain ollut ”Rauha, rauha ei mitään hätää”, vaikka pitäisi tehdä parannusta synneistä... (Jer.6:14)

Jeesus tulee pian hakemaan morsiamensa kotiin – otetaan tämä Jeesuksen kehotus vakavasti!

Luuk 21:36 Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.

Siunausta

Juhani Laukkonen

perjantai 13. tammikuuta 2017



MENOSSA SUURI EKSYTYS

Koet ehkä hämmentyneisyyttä juuri nyt; sanot ehkä itsellesi: ei voi olla näin! Kuinka näin iso petos voisi olla olemassa? No niin, ajatelkaamme sitä hetkinen. Tiedämme Jumalan Sanasta, että tulee olemaan maailmankirkko ja maailmanhallitus. Ne eivät ole Jumalan. Tiedämme, että lopunaikoja leimaavat syvä petos ja valheelliset merkit ja ihmeet. Itseasiassa Raamattu sanoo, että Antikristus kutsuu tulen alas taivaasta. Raamattu sanoo myös, että Jumala lähettää väkevän eksytyksen niille, jotka eivät rakasta totuutta, niin että he uskovat valheen. Jos merkit ja ihmeet on ainoa perustelu, josta päättelet, onko jonkun palvelutyö Jumalasta, niin ikävä kyllä, sinut on jo petetty

Seuraavassa joitakin näiden ns. apostolien opetuksia ja uskomuksia:

  • He uskovat, että Jumala on ennallistamassa profeetan ja apostolin virkoja seurakunnalle.
  • He sanovat, että vain heillä on voima ja arvovalta toimeenpanna Jumalan suunnitelmia ja tarkoituksia.
  • He uskovat rakentavansa uutta perustusta globaalille seurakunnalle. - He uskovat kirjaimellisesti perustavansa Taivasten Valtakunnan maan päälle.
  • He uskovat seurakunnan tulevaan ”sisällissotaan,” jossa voittavat kaiken vastustuksen (tosi kristityt).
  • He korostavat kohtuuttomasti enkeleitä ja yliluonnollista.
  • He esittävät Raamatun ulkopuolisia ilmoituksia, joita ei voi perustella Raamatulla (progressiivinen ilmoitus).
  • He väittävät, että Jumala tekee ”uutta.
  • He sanovat usein, että ne, jotka eivät hyväksy heidän harhaoppejaan, ”panevat Jumalan laatikkoon.”
  • He opettavat, että meidän ei koskaan pitäisi kyseenalaistaa heidän auktoriteettiaan. - Kyseenalaistettaessa he käyttävät usein sanontaa: Älkää koskeko Jumalan voideltuun.
  • He määrittelevät ne, jotka uskonnon sitomina kyseenalaistavat heidän auktoriteettinsa, lakihenkisiksi, hajottaviksi, ahdasmielisiksi, kapinallisiksi ja demonisiksi. -
  • He antavat enemmän painoarvoa unille, näyille ja Raamatun ulkopuoliselle ilmoitukselle, kuin Jumalan sanalle. -
  • He uskovat, että tulevat olemaan Kristuksen yhteinen (corporate) inkarnaatio. -
  • He uskovat, että toimeenpanevat tuomion (mukaanlukien kuolema) vastustajilleen.
  • He uskovat maailmanuskontoon, joka toimii kompuksessa maailmanhallituksen kanssa. - He uskovat täydelliseen yhteyteen ja uskovat, ettei ole olemassa mitään, jota eivät voisi toteuttaa tämän yhteyden kautta. -
  • He uskovat voivansa tuoda taivaan alas maan päälle (Joismi – ks. lisätietoa ao. linkistä) (http://herescope.blogspot.com/2006/05/yoism-creating-heaven-on-earth.html) -
  • He uskovat, että meidät tehdään täydellisiksi täällä maan päällä. - He uskovat agressiivisesti järjestäytyneisiin pienryhmäverkostoihin. (aggressively organizing small group networks). -
  • He uskovat super-apostolien (pre-eminent apostles) alaiseen apostolien organisaatioon. -
  • He uskovat, että KAIKKIEN paikallisseurakuntien täytyy olla alueellisen tai trans-paikallisen (trans-local) apostolin auktoriteetin alainen. -
  • He uskovat, että jokaisella kaupungilla täytyy olla apostoli mies, jolle on annettu poikkeuksellinen auktoriteetti hengellisissä asioissa yli muiden kristillisten johtajien samassa kaupungissa.-
  • He pitävät itseään jumalallisina, pieninä jumalina ja Kristuksen vertaisina (vaikkakin heikosti verhoavat sen). - He uskovat saavuttavansa täydellisyyden maan päällä.
  • He pitävät itseään ”Uskon Puolustajina.”
  • He panevat suuren painon mystiikalle ja salaiselle tiedolle (gnosis).
  • He eivät usko tempaukseen (tai uskovat, että pahat temmataan). - Painottavat yhteyttä yli opin ja hylkäävät Raamatun kirjaimellisen tulkinnan.
2.Ts. 2:8-11:
...niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen,


Edellistä artikkelia lukiessa tulee mieleen bulgarialaisen naisen ennustus viime vuosisadalta, jossa hän ennustaa muslimien hyökkäävän Eurooppaan. Tätä pidettiin silloin ja koko edellisen vuosisadan aikana mahdottomana, mutta maailma on muuttunut ja muuttuu radikaalisti niistä ajoista. Muslimit rynnistävät nyt suurina massoina tuhoamaan koko länsimaisen kulttuurin ja uskonnon Euroopan maissa ja USA:ssa, kuten muuallakin maailmassa pyrkien toteuttamaan muslimien ikuisen haaveen koko maailman alistamiseksi islamin valtaan länsimaiden seuratessa potentiaalinsa menettäneinä sivusta antiikin aikaisen kulttuurin raiskatessa ja tuhotessa kaiken, mitä pidettiin pyhänä.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

 
JEESUKSEN TOINEN TULEMUS
Alkusanat:
Kaikki oikea raamatunopetus ja myös opetus Jeesuksen toisesta tulemuksesta löytyy ainoastaan Raamatusta. Aina kyseistä aihetta tutkittaessa on selvästi ymmärrettävät raamatunkohdat otettava ensimmäiseksi huomioon. Jumala tarkoittaa juuri sitä, mitä Hän Sanassaan sanoo. Tämä periaate kannattaa pitää mielessä Raamattua luettaessa.

2Kor.1:13 Sillä eihän siinä, mitä teille kirjoitamme, ole muuta, kuin mikä siinä on luettavana ja minkä te myös ymmärrätte; ja minä toivon teidän loppuun asti ymmärtävän

Yleensä väärät opetukset ja harhaopit perustuvat siihen, että aletaan käsitellä vaikeaselkoisia raamatunkohtia ja niille annetaan omia selityksiä, joihin ei löydy vahvistusta muualta Raamatusta. Selitykset vaikeasti ymmärrettäviin kohtiin perustuvat muka Pyhän Hengen antamaan ilmoitukseen (profetioihin, tiedon sanoihin, uniin jne.) . Helposti ymmärrettävät jakeet, jotka käsittelevät kyseistä asiaa, jätetään täysin huomioimatta. Harhaanjohtavat selitykset korottavat aina ihmistä, ei Raamatun arvovaltaa. Raamattu selittää itse itseään, kun sitä tarkemmin tutkitaan.

Edellisen periaatteen mukaan tutkittaessa – mitä Raamattu ilmoittaa Jeesuksen toisesta tulemuksesta?

TEMPAUS ELI SEURAKUNNAN YLÖSOTTO

Joh.14:1-3 "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun. 
Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen

Aivan selvästi Jeesus sanoo, että Hän menee Isän luokse ja tulee sieltä hakemaan omansa Isän luokse!

1Tess.4:15-18 Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; 
 sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. 
 Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.


Matt.40:40-41 Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. (Biblia: toinen ylösotetaan)

Selvää tekstiä! Herra Jeesus tulee taivaasta. Hän tulee yläilmoihin, jonne meidät temmataan Häntä vastaan. Hän ei tule maahan, eikä meitä temmata maahan vaan pilviin. Samaan aikaan uskossa kuolleet nousevat Häntä vastaan yläilmoihin.


1Kor.15: 50-52 Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, 
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme

Tämä kohta ei sovi mihinkään muuhun kuin juuri tuohon hetkeen. Ihmisen pitää saada toisenlainen olomuoto, kun hän nousee Herraa vastaan kylmään avaruuteen ja sitten taivaaseen Isän kotiin, minne Jeesus on valmistanut meille paikan. Paavali ilmoittaa filippiläisille meidän muuttuneesta tilasta, kun lähdemme kotiin.

Fil.3:20-21 Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.

Tässä oli vain muutama selvä raamatunkohta koskien seurakunnan kotiinlähtöä, joka on lähellä!

Seurakunnan ylöstempaus on aivan eri asia kuin Jeesuksen tulo Öljymäelle Harmagedonin sodan riehuessa ja ihmiskunnan ollessa tuhon partaalla.
(Jatkossa lisää.) Seurakunta temmataan ennen antikristuksen ilmestymistä eli vähintään 7 vuotta ennen Jeesuksen tuloa Öljymäelle.

Siunausta

Juhani Laukkonen

Raijan todistus