perjantai 5. helmikuuta 2016

KARHU HERÄSI
Oheiset lainaukset ovat lehtileikkeistä:
Vuonna 2013 Putinin tarinoihin ilmestyi karhu. Krimin niemimaa on Putinin puheissa karhun lehto.
- Vladimir Putinin sadussa Karhu on juuri herännyt, vaikka toveri Susi ja ketut kielsivät sitä nousemasta pesästä. Karhu muisti kuitenkin äidin ohjeet eikä uskonut kieltoa, Huuskonen tiivistää.
- Näyttää siltä, että Putinilla on jokin kasvava tarve kertoa tarinaa vuonna 2013 heränneestä Karhusta ja legitimoida omaa asemaansa kansan keskuudessa presidenttinä, Huuskonen kirjoittaa. Taustalla saattaa olla Venäjän taloudellisen ja poliittisen eliitin epäluottamus presidenttiä kohtaan.
Putinin kielikuvien taidokas retoriikka ei vaikuta sattumalta.
- Jos taito on peräisin retoriikan opeista, hän osaa ne. Jos kyse on taas elämänkokemuksen kautta tulleesta taidosta ja pragmaattisuudesta, Venäjä on voimakkaasti yhdellä tarinalla ja kertojalla johdettu maa.


Oma huomio:

Tässä on merkki ajasta, jonka Jumala on puhunut 2500 vuotta sitten!!!

Dan.7:5 Ja katso, oli toinen peto, joka oli karhun näköinen. Se nostettiin toiselle kyljellensä, ja sillä oli suussa kolme kylkiluuta, hammasten välissä; ja sille sanottiin näin: "Nouse ja syö paljon lihaa."

(Blogissani on kirjoittamani kirja vuodelta 2001 ”Seurakunnan ylösotto ja valtakuntien tuho”, joka kertoo näistä ajoista)

­-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Onko Venäjä uhka Suomelle? Suomalaismajuri James Mashirilta rohkea ulostulo:

Majuri James Mashirin mukaan Venäjällä ei ole motiivia sotilastoimiin pohjoismaita vastaan, mutta tilanne voi kärjistyä ripeästi.

Ruotsissa keskustellaan nyt aktiivisesti maahan kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström vertasi viime viikolla nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta 30-lukuun. Hänen mukaansa Ruotsi voi joutua suursotaan jo parin vuoden kuluessa.

Suomen maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko kumosi ruotsalaiskollegansa näkemykset suursodasta Ylen haastattelussa perjantaina. Hänen mukaansa Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Hänen mukaansa kyse oli vain räväkän henkilön ulostulosta pyrkimyksenään kehittää Ruotsin alas ajettuja maavoimia.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen majuri James Mashirin mukaan Hulkon kommentit ovat tyypillinen suomalainen tapa vaientaa keskustelu. Aktiivisena turvallisuuspoliittisena keskustelijana ja aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä tunnettu Mashiri pitää ”ei ole uhkaa” -mantran toistamista virheenä, joka voi kääntyä itseään vastaan.

– Venäjän sotilaallisen potentiaalin määrän ja laadun kasvu lähialueillamme on Suomelle merkittävin sotilaallinen vaara, josta voi nykyisin ennakoitua nopeammin ja herkemmin kehittyä uhka, hän kirjoitti lauantaina Facebookissa.


Näen, että tässä on suomalainen tapa vaientaa keskustelu. Ad hominem kortti nousi kyllä herkästi kenraalilta toiselle. Hienoa FISE-henkeä...
Olenpas huvin vuoksi realisti ja avaan tätä vähän ja muotoilen tätä pölöä "ei-ole-uhkaa" -toistoa uudelleen ja sovitan sen venäläiseen käsitteistöön. Näin:
"Venäjän sotilaallisen potentiaalin määrän ja laadun kasvu lähialueillamme on Suomelle merkittävin sotilaallinen vaara, josta voi nykyisin ennakoitua nopeammin ja herkemmin kehittyä uhka, jolloin Venäjä on korkeassa valmiudessa käyttää asevoimaa Suomen alueelle laajemman konfliktin ratkaisemiseen liittyen. Ratkaisua haettaneen ennaltaehkäisevästi tai erittäin nopeasti ja päättäväisesti konfliktin alkuvaiheessa.
Tällaisessa tilanteessa on vaarana, että Venäjän ‪‎valmius asevoiman käyttöön kasvaa nopeammin kuin Suomen kyky sen torjumiseen, mikä luo mahdollisuudet opportunistiseen asevoiman käyttöön poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asevoiman käyttöä EI tällöin edellä pitkäaikainen poliittinen painostus eikä joukkojen merkittävä poikkeava liikehdintä vaan asevoiman käytön valmistelut voidaan salata valmiusharjoituksilla ja puolustajan kykyä poliittiseen päätöksentekoon heikentää informaatiopsykologisella hämärtämisellä."
Onneksi nämä ovat vain ‪‎somesotilas hajatelmia. Virallisesti toistan tietysti täysin merkityksetöntä ei-ole-uhkaa -mantraa

Mashiri kertoo IS:lle, että Venäjä on järjestänyt poikkeuksellisen suuria sotilasharjoituksia lähialueilla.

– Venäjällä on paremmin varustetut asevoimat, jotka kykenevät nopeaan toimintaan. Harjoitusten lukumäärä ja miesvahvuudet rupeavat olemaan niin suuria, että pystytään siirtymään suoraan harjoitusryhmistä asevoimien käyttöön.

Hän kertoo, että Venäjän asevoimien valmiusharjoitukset ovat lisääntyneet poikkeuksellisesti helmikuusta 2013 alkaen. Suurimpaan harjoitukseen on ottanut osaa 160 000 miestä ja moni muukin lähenee 100 000 miehen rajaa.

– Näin suurten harjoitusten järjestäminen on osoitus, että halutaan testata kykyä toimeenpanna sotilaallisia tehtäviä.

Mashiri kertoo, että tämän hetkisessä sotilaallisessa tilanteessa Venäjällä ei ole motiivia käyttää asevoimiaan pohjoismaita vastaan.

– Venäjä pitää lähtökohtaisesti kaikkia Nato-maiden harjoituksia naapurialueillaan uhkana. Siksi pitää nähdä eskalaation (kärjistymisen) mahdollisuus.

Hänen mukaansa Venäjä voi käyttää asevoimiaan tarpeen tullen konfliktien ratkaisemiseen. Mashiri arvioi, että puolustusvoimissa ymmärretään tilanne: puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergkin on todennut julkisuudessa, että Suomi tarvitsee välittömässä valmiudessa olevia nopean toiminnan joukkoja.

– Tällaisia ei tarvittaisi, jos uhkakuvat eivät olisi muuttuneet.

Ongelma on pikemminkin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, jota ei pystytä keskustelemaan samaan tapaan, kuin länsinaapurissa:

– Kiistämisen sijaan olisi hedelmällisempää tarkastella uhkakuvia ja niiden muutoksia.

Mashirin mukaan perusteellinen turvallisuuspoliittinen keskustelu kuuluu demokraattisen valtion perusperiaatteisiin. Tämän vuoksi hän soisi Ruotsissa käydyn kaltaisen keskustelun tulevan myös suomalaisten keskuuteen.http://is11.snstatic.fi/img/658/1454215078305.jpghttp://is11.snstatic.fi/img/658/1454215078305.jpg

Kenraali Gustav Hägglund pitää kenraalimajuri Anders Brännströmin tekemää nykytilanteen vertausta 1930-luvun Eurooppaan osuvana.

Ruotsalaismediassa kuohutti eilen maavoimien komentajan, kenraalimajuri Anders Brännströmin julkisuuteen vuotanut lausunto, jonka mukaan Ruotsi voisi joutua sotaan jopa parin vuoden kuluessa. Ruotsin puolustusvoimien sisäisessä asiakirjassa Brännström myös vertaa nykyistä maailmantilannetta toista maailmansotaa edeltäneeseen aikaan.

– Yhtäläisyyksiä voi vetää 1930-lukuun. Suuri epävarmuus ja muutosvoima, joka johti sitten suursodan syttymiseen. Sillä kerralla onnistuimme pysymään sen ulkopuolella. Enää ei ole lainkaan selvää, että se onnistuisi tällä kertaa, Brännström sanoi Aftonbladetille.

Suomen puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund sanoo käsitelleensä asiaa jo aikaisemmin vuonna 2014 julkaistussa kirjassaan Rauhan utopia sekä vuodenvaihteessa ilmestyneessä teoksessa Försvaret främst yhdessä ruotsalaisten puolustusasiantuntijoiden kanssa.

Hägglund on samoilla linjoilla Brännströmin kanssa.

– Minusta tämä yhtäläisyys on aivan ilmeinen. Vuonna 1925 Ruotsi päätti, että ikuinen rauha on puhjennut Eurooppaan ja ryhtyi voimakkaasti riisumaan aseitaan. Myöhemmin 1930-luvulla Hitlerin nousun myötä herättiin siihen, että maailma ei ollutkaan ihan sellainen, Hägglund sanoo.

– Sama tilanne oli vuonna 2009, jolloin Ruotsi päätyi samaan tulokseen, luopui yleisestä asevelvollisuudesta ja ajoi puolustustaan voimakkaasti alas. Samalla tavalla Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminta ovat nyt herättäneet heitä.

Asevelvollisuudesta luopuminen virhearvio

Hägglundin mielestä yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen oli Ruotsilta täysi virhearvio. Hän näkee länsinaapurilla tämänhetkisessä tilanteessa vain kaksi mahdollisuutta.

– Joko palauttaa yleinen asevelvollisuus jossain muodossa tai liittoutua vahvemman kanssa, joko Naton tai Suomen. Tämä keskustelu on kiihtynyt Ruotsissa, koska ammattiarmeijan rakentaminen ei ole onnistunut halutulla tavalla.

Suomen tilannetta Hägglund ei näe läheskään yhtä huonona.

– Mehän olemme melkein ainoa Euroopan maa joka on huolehtinut puolustuksestaan. Yleisen asevelvollisuuden ansiosta meillä on suhteellisesti vahva puolustus.

Brännstömin esittämää arviota, jonka mukaan Ruotsi voisi olla sodassa jo kahdessa vuodessa, Hägglund pitää spekulointina.

– Kukaan ei tiedä mikä tilanne on kahden vuoden kuluttua. Tilanne on huolestuttava monella tavalla, mutta en usko mihinkään maailmansotaan lähiaikoina.

Venäjä viritti uuden sotilasdoktriininsa kriisiajan taajuudelle, sanotaan Ulkopoliittisen instituutin tänään julkaistussa tutkimuksessa.

Venäjän viime jouluna julkaisema uusi sotilasdoktriini pitää lähialueilla järjestettäviä sotaharjoituksia sotilaallisena uhkana. Asia ilmenee Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tänään julkaisemasta Venäjän sotilasdoktriineja käsittelevästä tutkimuksesta.

– Se on yksi kohta, joka uudessa doktriinissa on muuttunut, sanoo raportin toinen kirjoittaja, UPI:n vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ilta-Sanomille.

Edellisessä, vuonna 2010 julkaistussa doktriinissa sotaharjoituksia ei pidetty uhkana, ellei harjoituksen luonne ollut Venäjän mielestä ”provokatiivinen”.

Pynnöniemi ei halua arvioida, mitä lähialueiden sotaharjoitusten harjoitusten uhaksi kokeminen tarkoittaa Suomen kannalta.

Venäjä kokee Naton laajenemisen uhaksi
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti uuden sotilasdoktriinin viime joulukuussa. Sotilasdoktriini on poliittinen asiakirja, joka määrittelee maan sotilaspolitiikan ja yleisemmin turvallisuuspolitiikan keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet. Doktriiniin kirjoitetut julistukset ohjaavat poliittista päätöksentekoa, mutta eivät sido sitä.

Doktriinissa nähdään Venäjän suurimmaksi uhaksi sotilasliitto Naton laajenemisen ja epävakauden lisääntyminen useilla eri alueilla.

Suursodan mahdollisuus nähdään aiempaa pienempänä, mutta Venäjä näkee itseensä kohdistuvien sotilaallisten vaarojen olevan puolestaan vahvistumassa.
Doktriini sisältää Pynnöniemen ja tutkimuksen toisen kirjoittajan, kapteeniluutnantti James Mashirin mukaan myös viittauksia Ukrainan kriisiin informaatiokamppailua käsittelevässä osiossa. Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuosi sitten keväällä ja länsivallat ovat syyttäneet maata sekaantumisesta Itä-Ukrainan kapinallisjoukkojen auttamiseen.

Venäjä katsoo informaatiokamppailuksi ”asevoimien ja poliittisten, taloudellisten, informaatio- ja muiden ei-sotilaallisten toimien yhteen sovitetun käytön yhdessä väestön protestimielialan hyödyntämisen ja erikoisjoukkojen käytön kanssa.”

Onko tässä suora viittaus Venäjän omiin toimintatapoihin Krimin valtauksessa ja Itä-Ukrainan kriisissä?

– Se on osittain viittaus sinne, osittain se on laajempi ajatus siitä, millaisia kriisejä on käynnissä ja miten niissä on käytetty asevoimia, Pynnöniemi sanoo.

Venäjä nostaa uudessa doktriinissa ensimmäisen kerran esiin erityisenä informaatiovaikuttamisen kohteena nuorison, tutkijat kirjoittavat.

Venäjän mielestä ”vaikuttaminen väestöön, erityisesti maan nuorisoon informaatiolla, jonka tavoitteena on horjuttaa isänmaan suojaamiseen liittyviä historiallisia, henkisiä ja patrioottisia traditioita” muodostaa sisäisen sotilaallisen vaaran.

– Heillä on jo vuosia ollut patrioottisen kasvatuksen ohjelma, jolla pyritään ylläpitämään maanpuolustustahtoa. Doktriinilla halutaan nostaa tätä asiaa, Pynnöniemi sanoo.

Tutkijat liittävät näkemyksen Venäjällä viime vuosina säädettyihin lakeihin, jotka rajoittavat kansalaisjärjestöjen toimintaa.

Doktriinissa kriisiajan taajuus”
Sotilasdoktriineja voidaan pitää Venäjän ”sotilaspolitiikan ilmapuntarina”. Pynnöniemen mukaan uusi doktriini hiottiin Venäjällä erittäin lyhyessä ajassa viime syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Edellistä doktriinia hiottiin vuosia.
Pynnöniemi ja Mashiri näkevätkin, että Venäjä on virittänyt joulukuussa julkaistun uuden sotilasdoktriinin ”kriisiajan taajuudelle”.

– Venäjän näkee uhkia ulkopuolelta ja jättää omat tekemisensä katveeseen, Pynnöniemi sanoo.

Venäjän sotilaallinen kiinnostus Suomen lähialueilla on kasvanut. Satelliittikuvat itärajan takaa paljastavat suuren määrän kalustoa.

Satelliittikuvat Venäjän asevoimien tukikohdista näyttävät, että rajan takana riittää runsaasti kalustoa.

Kommodori (evp) Pertti Inkinen arvioi Ilta-Sanomien pyynnöstä Google Earth -palvelun satelliittikuvia Suomen lähialueilta Venäjältä. Kuvissa näkyy muun muassa kymmeniä hävittäjäkoneita, suuria varikkoja, sotasatamia taistelualuksineen ja lukuisia kasarmeja.

Venäjän sotilaallinen kiinnostus on kohdistunut viime vuosina entistä enemmän Suomen lähialueille, kerrottiin viime vuonna julkaistussa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen The Development of Russian Military Policy and Finland -raportissa.

Raportin tehneeseen työryhmään kuuluvan Inkisen mukaan taustalla on vuonna 2010 tehty Venäjän asevoimien uudistus, jonka yhteydessä Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit yhdistettiin Läntiseksi sotilaspiiriksi.

- Läntisen sotilaspiirin esikunta on Pietarissa, ja siihen kuuluu kaksi armeijaa, joista toisen esikunta on Agalatovossa hieman Pietarista pohjoiseen. Laivaston esikunta siirrettiin hiljattain Moskovasta Pietariin. Piiriin kuuluu kahden entisen sotilaspiirin lisäksi Pohjoinen laivasto ja Itämeren laivasto, Inkinen sanoo.

Venäjä aikoo modernisoida asevoimansa hurjalla vuoteen 2020 ulottuvalla varusteluohjelmalla, johon on varattu 20 biljoonaa ruplaa eli noin 500 miljardia euroa.

  • Tänä vuonna ja tästä eteenpäin rahaa käytetään nimenomaan kaluston tuotantoon. Liukuhihnalta tulee uutta tavaraa runsaasti. Alkuvaiheessa rahaa meni suunnitteluun ja kehittämiseen.


Inkisen mukaan Venäjän massiivinen panostus asevoimiin nähdään vielä Suomen rajan läheisyydessä.

- Kalusto uusiutuu niillä joukoilla. Käsiaseet uusiutuvat, tai ovat jo uusiutuneet. Sotilaiden henkilökohtaiset varusteet ovat todella viimeisen päälle. Myös johtamisjärjestelmään on kiinnitetty hyvin paljon huomiota.

Inkisen mukaan Suomen rajan läheisyydessä olevien Venäjän joukkojen lukumäärä ei ole viime aikoina lisääntynyt määrällisesti.

  • Heidän joukoilleen asettama taisteluvalmius on kuitenkin kasvanut. Joukko-osastojen, jotka on miehitetty ammattisotilailla, eli kontraknikeilla, valmiusvaatimus on tunti
  • Inkinen ei usko, että tunnin valmiusvaatimukseen päästään käytännössä. Hän arvioi kuitenkin, että 12 tunnissa useat joukot pääsevät pitkälle, mikä on korkea valmiusvaatimus Euroopan mittapuun mukaan. Korkean valmiusvaatimuksen joukko-osastoja on myös Suomen lähistöllä Karjalan kannaksen Kamenkassa, Petsamossa ja mahdollisesti myös Vladimirski Lagerissa Pietarin eteläpuolella.

Venäjän iskukykyä alueella lisäävät Pihkovassa toimiva erikoisjoukkojen spetsnaz-prikaati ja ilmarynnäkködivisioona.

Luoteiset alueet kiinnostavat Venäjää muun muassa Jäämeren ja sen luonnonrikkauksien vuoksi.

  • Lähes kaikki Venäjän ydinsukellusveneet ovat Kuolan alueella.

Naton raportti paljastaa: Venäjä harjoitteli ydinaseiskua Ruotsia vastaan

Keskiviikko 3.2.2016 klo 11.06
Venäjä harjoitteli maaliskuussa 2013 ydinaseiskua Ruotsia vastaan, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg paljastaa vuosiraportissaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Venäjä harjoitteli ydinaseiskua Ruotsia vastaan maaliskuussa 2013. Kuvassa Jens Stoltenberg (oik.) ja Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev (vas.) Kirkkoniemen Venäjän raja-asemalla Barents Summit -kokouksessa kesäkuussa 2013. (OLLI MIETTUNEN)
LISÄÄ AIHEESTA
Stoltenbergin mukaan asevoimiaan vahvistaneen Venäjän sotilaalliset toimet ja harjoitukset ovat nyt tasolla, jota ei ole nähty sitten kylmän sodan päättymisen.
- Viimeisten kolmen vuoden aikana Venäjä on toteuttanut ainakin 18 suurta pelastusharjoitusta, joista osaan on osallistunut yli 100 000 miestä. Harjoituksiin on sisältynyt simuloitu ydinaseisku Naton jäsenmaita ja Naton kumppanimaita vastaan, Stoltenberg kirjoittaa 28. tammikuuta julkaistussa vuosiraportissaan.
Norjalaisen Stoltenbergin mukaan Venäjä harjoitteli simuloitua ydinaseiskua Ruotsia vastaan maaliskuussa 2013.
Stoltenbergin mukaan Vladimir Putinin johtama Venäjä on järjestänyt harjoituksia peittääkseen massiiviset joukkojensa siirrot ja pelotellakseen naapureitaan.
Ruotsalaisen Dagens Nyheterin uutinen aiheesta löytyy täältä


Ulkomaat 4.2.2016 klo 17:44 | päivitetty 4.2.2016 klo 17:44
Ruotsin puolustusvoimissa huoli Venäjän iskujoukoista Murmanskin alueella
Ruotsi kohentaa puolustuskykyään lähivuosina tuntuvasti. Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström kohautti äskettäin sanomalla, että Ruotsi voi joutua sotaan muutaman vuoden kuluessa. Kävimme seuraamassa Ruotsin maavoimien sotaharjoitusta Pohjois-Ruotsin Bodenissa. Norrbottenin rykmentin komentaja pitää Venäjän arktisia iskujoukkoja huolestuttavan
Kenraali toisti arvionsa Ylelle keskiviikkona Bodenissa.
Elämme epävakRuotsin maavoimien,  Maasotapäivät eli Markstridsdagarna– tapahtuma pidetään tällä kertaa Pohjois-Ruotsin Bodenissa. Keskiviikkona joukko Ruotsin puolustusalan väkeä ja ulkomaiden sotilas-asiamiehiä kiipesi Bodenin sotilasalueen ampumakentällä jyrkälle vuorennyppylälle seuraamaan taistelunäytöstä.
Esityksessä Ruotsiin hyökkäävä, itään päin tietä pitkin etenevä motorisoitu prikaati tuhottiin kranaatinheittimien ja taisteluvaunujen tulituksella. Maavoimien tuliterä raskas NH-90 helikopteri haki taistelukentältä haavoittuneen sotilaan tehohoitoon.
Maanpuolustuksessa on henkisesti varauduttava myös sodan mahdollisuuteen
Maavoimien komentaja, kenraali Anders Brännström totesi juuri näiden Bodenin Maasotapäivien esitteessä, että Ruotsi voi joutua sotaan muutamassa vuodessa. Lause nousi otsikoihin Ruotsissa ja myös Suomessa.aassa ja muuttuvassa maailmassa. Ruotsin uusi puolustuspoliittinen linjaus määrää meidät keskittymään kansalliseen puolustukseen. Nykytapahtumien ja historian valossa Ruotsin joutumista sotaan lähivuosina ei voida sulkea pois ja siihen täytyy myös henkisesti varautua.
Brännströmin mukaan kyse ei ole välittömästä, konkreettisesta sodan uhasta, vaan siitä, että Ruotsilla pitää olla valmius ja kyky puolustaa maata hyvin varustettua hyökkääjää vastaan.
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön Brännström on tyytyväinen. Kenraalin mukaan harjoitusyhteistyötä voidaan syventää myös operatiiviseen toimintaan jos poliitikot joskus niin päättävät. Kysymykseen NATO:sta Brännström ei ota kantaa, asia kuuluu poliittiselle johdolle. 
Ruotsi satsaa puolustusvoimiin 
Ruotsi lisää puolustusinvestointeja yli miljardilla eurolla lähivuosina.  Bodenin Maasotapäivien olennainen osa on puolustusalan yritysten mittava asenäyttely varuskunta-alueella. Esillä oli monenlaisia taisteluvaunuja, tykkejä, sinkoja, maasto-ajoneuvoja.    
Venäjän varustelu Murmanskin alueella Suomen naapurissa huolestuttaa Ruotsin sotilaita.  Mitä Norrbottenin rykmentissä mietitään Venäjän Alakurtissa olevasta arktisesta prikaatista, josta kohistiin vuosi sitten?  Rykmentin komentaja, eversti Mikael Frisell sanoo, että kehitys on huonoa ja huolestuttavaa.
Täällä Ruotsissa aivan kuten Suomessakin seuraamme mitä arktisella alueella tapahtuu. Kyse ei ole vain (Venäjän) arktisesta prikaatista vaan myös arktisista iskujoukoista ja pohjoisen suurista sotaharjoituksista, joissa on joukkoja myös Etelä-Venäjältä. Meidän on valvottava tuota kehitystä harjoiteltava taistelemaan pohjoisessa jos sitä joskus tulevaisuudessa tarvitaan.
Ruotsin maavoimien upseerit kiittelivät Bodenissa harjoitusyhteistyötä Suomen puolustusvoimien kanssa. Norrbottenin rykmentin komentajan Mikael Frisell on tyytyväinen.   
Yhteistyö Suomen kanssa on saatu hyvin käyntiin. Olemme osallistuneet harjoituksiin Rovajärvellä ja Sodankylässä ja Sodankylän jääkäriprikaati harjoitteli täällä Bodenissa viime syksynä ja me kävimme myös Porin Prikaatissa. Yhteistyö siis etenee oikein hyvin.
Seuraavan kerran Suomen ja Ruotsin maavoimien joukot harjoittelevat yhdessä Norjan joukkojen kanssa Norjassa maaliskuussa Cold Response 2016 harjoituksessa.


Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg paljasti vuosiraportissaan, että Venäjä harjoitteli maaliskuussa 2013 ydinaseiskua Ruotsia vastaan. Kanerva ei ole lukenut raporttia, mutta muistuttaa, että vastaavaa toimintaa on ollut Tanskaa kohtaan.
- Se on ollut kylmäverinen tilanne kuulla, ainakin minulle, että jos Tanska toimii tietyllä tavalla, voitaisiin käyttää ydinasetta Tanskan suuntaan. Kyllä nämä puheenvuorot ovat jo niin rajuja, etteivät ne enää normipuheisiin mahdu. Ja niistä pitääkin hätkähtää, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoo IL:lle.
Kanervan mukaan turvallisuusympäristön ongelmat ja kriisit koskettavat entistä enemmän kaikkia Itämeren piirissä olevia maita.
- Kukaan ei voi ikään kuin ulkoistaa itseään siitä. Ja jos se kohdistuu Ruotsiin, ei Suomi katselisi vierestä ja sanoisi "lycka till". Totta kai olemme kohtalon yhteydessä Itämeren piirissä.
"Venäjä pyrkii suurvaltanostalgiaan"
Venäjä on alkanut nyt päästää turvapaikanhakijoita Suomeen Lapin rajanylityspaikoilta, vaikka aiemmin näin ei ole tapahtunut. Mistä Venäjän toiminta johtuu?
- Venäjä pyrkii toimillaan suurvaltanostalgiaan. Se on Venäjällä korkeassa kurssissa. En kuitenkaan näe, että Venäjällä on mitään erityistä Suomea altistavaa uhkatoimintaa.
Entisen pääministerin Matti Vanhasen mukaan Suomi menee kohti Natoa, mikäli Venäjä järkyttää lähialueemme vakautta. Kanerva ymmärtää Vanhasen kommentin siinä mielessä, että uhan kasvaessa haetaan turvaa ja vakautta.
- Minulla ei ole mitään Natoa vastaan, mutta pitää olla varovainen, mitä tässä räiskyttelee mielipiteitään ilmoille. Tällä hetkellä ei ole agendalla jäsenyyden valmistelukuviota, hallituksen ulkopoliittista ohjelmaosiota

Kanerva: "Venäjän puheita pitää hätkähtää"

Perjantai 5.2.2016 klo 04.40
Entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) ja entinen puolustusministeri Carl Haglund (rkp) kertovat, millaisia johtopäätöksiä Venäjän toiminnasta tulisi vetää.
kirjoittamassa ollut Kanerva toteaa.
Venäjän toiminta harkitsematonta
Entinen puolustusministeri, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund muistuttaa, että kun Venäjä on tehnyt harjoituslentoja Ruotsia vastaan, ne eivät ole olleet mitään sattumia.
- En aina oikein ymmärrä, mitä Venäjä näissä ajattelee. Vahva käsitykseni on, että Venäjä ei halua, että esimerkiksi Ruotsi liittyisi Natoon.
Haglundin mukaan Venäjän toimet Ruotsia kohtaan ovat olleet pikemminkin omiaan lisäämään Naton kannatusta Ruotsissa.
- Venäjän toiminta on siltä osin harkitsematonta eikä palvele heidän tavoitteitaan.

Haglund: Naton kannatus nousee

Vaikka Suomen suhde Venäjään on Haglundin mukaan ollut aina rakentavampi, hän ennustaa Venäjän toiminnalla olevan samanlaisia seurauksia myös Suomessa.
- Mitä enemmän Venäjä pullistelee ja pelottelee, sitä enemmän Naton kannatus nousee.
Hän ei ole kuitenkaan samaan mieltä ex-pääministeri Vanhasen kanssa ajoituksesta. Vanhanen totesi, että viisari kääntyy kohti Natoa, mikäli Venäjä järkyttää Suomen lähialueiden vakautta.
- On muistettava, kun osa sun omakotitaloa on syttynyt tuleen, on turha soittaa vakuutusyhtiölle, että haluaisin kattavan kotivakuutuksen. Samoin Natoon ei voi liittyä kesken eurooppalaisen kriisin, ei silloin Nato mitään jäseniä ota, Haglund toteaa.
Haglundin mukaan on sinisilmäistä kuvitella, että Natoon voi liittyä sitten, kun sää on mennyt oikein huonoksi.
Luottamusta romutetaan
Venäjä on alkanut nyt päästää turvapaikanhakijoita Suomeen Lapin rajanylityspaikoilta. Miksi Venäjä toimii näin?
- Se on muistutus siitä, että heillä on tällaisia kortteja korttipakassaan. Venäjä tekee harvoin mitään harkitsemattomia asioita. Tämä on heidän geopoliittista peliään, Haglund toteaa.
Itärajan tilanteen suhteen Haglund pitää tärkeänä, että Venäjä vaalisi vahvaa luottamusta puolin ja toisin rajaviranomaisten kesken.

- Heidän toimintansa viime aikoina on omiaan romuttamaan sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Raijan todistus