Mirva
Kaljunen Facebookissa 21.2.2017: (Lupa julkaisuun blogissani pyydetty)
"HÄN
OHJAA MINUT OIKEALLE TIELLE NIMENSÄ TÄHDEN..." Ps.23
Mitä
on tapahtunut ja miten tähän on tultu?
Tästä
on kauan kun viimeksi olen täällä mitään kirjoittanut tai
yleensäkään ollut. Minulla on ollut syyni siihen ja se mitä nyt
aioin sanoa, ei ole helppoa. Olen ollut kriisissä, enkä ole
halunnut kuulla enkä nähdä asioita täällä siksi, koska tietyt
asiat saavat minut äärettömän surulliseksi. Nyt kuitenkin koen,
että minun täytyy kertoa joitakin asioita.
Ja
vielä alkuun, että mitä nyt aion kertoa, sitä en tee sen takia,
että olisin kokenut itseeni kohtaan jonkinlaista vääryyttä, minua
kohtaan olisi käyttäydytty huonosti, minua olisi petetty, minut
olisi suljettu ulkopuolelle, olisin katkera, haluaisin panetella,
haluaisin olla ilkeä, haluaisin kostaa, haluaisin jotain pahaa...
ei, ei mitään sellaista! Eräät ihmiset kun oli vastaavassa
tilanteessa ja julkisesti toivat asioita päivänvaloon, olin itse
kärkkäästi yksityisviestein puhumassa "järkeä", että
ota pois tuo postauksesi. Syy siihen oli, etten itse ollut vielä
totuudessa. Halusin löytää vaikka jotain henkilökohtaista
ongelmaa mielummin heidän postauksiin kuin nähdä totuuden. Eli,
kun joku uskalsi jotain sanoa uskon sanaa tai Patrickia vastaan, olin
henkeen ja vereen puolustamassa häntä ja seurakuntaa. Tein
kaikkeni, että saisin ihmisten päät käännettyä ja luopumaan
epäilyksistä ja jopa omista kokemuksistaan... Niin, olen nyt siinä
tilanteessa, että minun täytyy puhua totta näistä asioista, koska
olen tullut totuuteen ja koska meidän tulee rakastaa enemmän
totuutta kuin ihmistä ja tämä totuus vapauttaa.
Tässä
ihan muutamia päivä sitten koin jotain, joka sai minut todella
murtumaan, itkemään ja katumaan, minulle tuli synnintunto. Olin
noin yhdeksän kuukautta sitten jättänyt uskon sana- seurakunnan ja
tuli välillä semmonen olo, että olinko seurannut ihmistä? Kyllä,
sitäkin, mutta, ajattelin, että vilpittömästi halusin Herraa
palvella. Keskustelimme mieheni kanssa tästä ja puhuimme, että
kuinka jotkut ihmiset seuraavat Patrickia jopa niin, että
johtajiston jäsenkin kertoo tekevänsä kaiken, mitä Patrick sanoo.
Hän on niin taitava puhumaan ja kaikella lailla ihana sekä
rakastettava ja kuinka hän saa ihmiset lumoutuneena seuraamaan tätä
oppia. Koin silloin siinä valtavaa surua itkin ja huusin; anna
Jeesus rakas anteeksi, olen seurannut ihmistä enemmän kuin Sinua!
Olin niin murheissani ja sanoin, että olenko rakastanut luotua
enemmän kuin luojaa? En voi edes sanoin kertoa mitä koin, kun olin
niin surullinen. Mutta siinä tuli vapaus ja täydellinen
anteeksianto.
Kun
menimme seurakuntaan ensimmäistä kertaa, tunsin jonkinlaista
levottomuutta ja rauhattomuutta sisimmässä, mutta sanan nälässä
ahmin mitä kuulin, lähtiessämme oli rauhattomuus vielä jäljellä
ja eikä ollut varmuutta tulisiko uudelleen mentyä. Mutta uudestaan
menimme kun uteliaita olimme tämän uuden seurakunnan toiminnasta,
kuulimme saarnoja ja kuulimme kun Patrick puhui, että evankeliumia
laimennetaan ja ei tuoda koko sanan totuutta seurakunnissa. Tämähän
sai meidät tuumimaan keskenämme, että tästä ja tästäkään
asiasta meitä ei oltu opetettu ja onko sanan totuutta on pidetty
pimennossa, tai sitten... "Kuka ikinä menee edemmäksi eikä
pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa; joka siinä opissa
pysyy, hänellä on sekä Isä että Poika." 2joh 1:9
Liityimme
sitten kuitenkin aika nopeasti seurakuntaan ja siinä ennen
liittymisen aikoihin kyselin pastorilta, että olen vuosia sitten jo
tutkinut Kenneth Haginin manifestaatioista yms. etteihän tämmösiä
ilmiötä olisi tiedossa koska uskon todella, että Pyhä Henki ei
tee tämmösiä asioita? Patrick sanoi, että ei. Silloin
kyseenalaistin myös seurakunnan nimen, koska sillä on
menestysteologinen alkuperä, mutta Patrick sanoi, että sillä ei
ole mitään tekemistä amerikan uskon sanan kanssa. Melko pian näitä
manifestaatioita alkoi sitten esiintymäänkin, ensin
seurakuntalaisilla ja sitten Patrickilla korvia poltti, jalat oli
niin tulessa että sukat ja kengät piti riisua, humalaista puhetta
ja käytöstä. Lapset pelkäsivät selvästi aikuisia, jotka
humaltuivat ja hoipertelivat. Oli erilaista nykimistä ja
kramppaamista, eteen ja taakse päin huojumista, spontaaneja oudon
kuuloisia naurahduksia, lattiaan liimautumista. Meillä oli kerran
nuorten solu ja aloimme ylistämään, niin eräs nuori mies
olohuoneemme lattialla vääntyi sellaiseen solmuun, että en uskonut
sen olevan mahdollistakaan. Sitä luonnotonta vääntyilyä kesti
todella pitkään ja mies oli hiestä märkä. Yksi huusi suoraa
huutoa, mikä oli kuulunut kuulemma tielle asti. Jumala on
järjestyksen Jumala, mutta mitään järjestystä ei ollut ja olin
kauhuissani, enkä tiennyt mitä tehdä. Myöhemmin puhuin pastorin
kanssa tästä ja hän sanoi, että Pyhä Henki tekee tässä
nuoressa uutta valmistellen häntä johonkin suureen tehtävään,
mutta hän vastusteli? Kauhea on tätäkin sanoa, mutta kun otimme
myös yhteyttä yhteen johtajiston jäseneen, tuoden tämän huolen,
hän sanoi, että pääasia, että seurakunnassa tapahtuu, koska hän
on ollut seurakunnassa, missä ei tapahdu mitään. Eräällä
bussimatkalla pysähdyimme huoltoasemalle. Kun muut menivät sisään,
me jäimme mieheni ja vauvamme kanssa bussiin, niin näimme illan
hämärtyessä jotain outoa ikkunasta. Patrick oli kauempana
viistosti bussin takana ja nousi seisomaan yhdellä jalalla tehden
lentoliikkeitä käsillään, sitten hän sujahti juosten bussin ohi
yhtäkkiä sivuttain vääntynyt ilme kasvoillaan. Tuosta
bussireissusta hän myöhemmin blogissaan (poikien ja tyttärien
aika) kertoo käyneensä taivaassa, missä hän kohtasi
temppelipalvelijan, joka hänelle kertoi tulevia. Patrick kertoi
myös, että näki vuohen kaltaisia uhrattavia eläimiä ja että hän
kuuli, että maan päältä tuleva ylistyslaulu olisi Jumalalle
mieluisampi kuin nuo uhrattavat vuohet. Ilmestystiedot ja
taivasmatkat olivat usein toistuvia. Eräälle
vieraspaikkakuntalaiselle ystävällemme Patrick näytti videota
missä Kenneth Hagin levitteli käsiään ja ihmiset tippuivat
tuolilta. Patrick sanoi hänelle, että tuollaista hänkin haluaa
tänne. Kaikenlaista näimme tuon kahden vuoden aikana, jota en
koskaan kuvitellu näkeväni... aivan, kuin katsomissani
youtubevideoissa.
Hämmästykää
ja ihmetelkää, tuijottakaa sokeiksi itsenne ja sokeiksi jääkää!
He ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat, vaikkeivät
väkijuomasta. jes 29:9
Olimme
jo aiemmin lähdössä pois, mutta halusimme vilpittömästi uskoa,
että on paljon sielullisuutta, ihmiset matkii yms, niinkuin Patrick
meille sanoi. Mutta siinä vaiheessa kun näimme näitä
pastorillamme, niin emme enää voineet ajatella, että hänellä
olisi sielullisuutta tai hän matkisi... Jumalan Pyhä henki ei
häpäise ketään tai tee naurunalaiseksi. Jumalan pyhä henki ei
saa lapsia pelkäämään tai aikuisia hengessä kokemaan tuskaa
nähdessään jotain tuon kaltaista. Apostolit eivät olleet
kokoontuneena humalassa niinkuin väitetään muutamien paikalla
olleiden uskottomien ajatellessa kun he rukoilivat kielillä ylistäen
Jumalaa. Pietari kielsi tämän humaltumisen ja jos olisivatkin ollet
"hengestä humalassa" niin Pietari olisi varmasti sanonut
eivät ole viinistä juopuneet vaan hengestä juopuneet. He
täyttyivät hengellä, mutteivät juopuneet siitä tullen humalaan.
Pyhä Henki on raittiuden henki.
Voi
kunpa ihmiset heräisivät ymmärtämään ja käsittämään, mitä
Jumalan pyhyys on!
Tämän
päivän ylistys esimerkiksi. Voi kysyä suoraan onko se tarkoitettu
vaan niin, että Jumala saa kaiken ylistyksen ja kunnian niin että
se menee suoraan Hänelle, eikä siinä odoteta itselle mitään,
koska Hänelle se kuuluu pyyteettömästi. Mutta tänäpäivänä
ylistys vetoaa sieluun ja tunteisiin niin että ylistettäessä
Häneltä odotetaankin, että itse saisi jotain, jotta silloin kokisi
sielussaan asioita, voisi tyhjentää mielensä ja avautua. Näissä
tilanteissa synnittömyysopin kautta, pääsevät muutkin henget kuin
Pyhä henki koskettamaan.
Rakkauden
kaapuun ja rakkauden nimissä ihmiset lumoutuvat tästä uskon sana
opista, eikä sitä valhetta enää pysty erottamaan, niinkuin yksi
kommentti jäi mieleeni, niin "ei ihminen niele myrkkyä
paljaaltaan vaan silloin kun sitä on sekoitettuna hänen
lempiruokaansa."
Meille
opetettin että rukoillaan niin kauan, että ihminen tulee terveeksi
tai Patrickin sanoja lainaten "jos uskovaiset vain uskoisivat
tarpeeksi, heidän rukouksensa voisi parantaa minkä tahansa
sairauden." Ymmärrän sen kuitenkin itse niin, että Jumala
sanoo viimeisen sanan. Uskomalla Jeesuksen ristintyöhön, syntiemme
ja sairautemme sovittajana, voimme sanoa, kuitenkin sairastavan
kohdalla lopuksi vain, että tapahtukoon kuitenkin Sinun tahtosi!
Sellaisen
asian vielä haluan lopuksi sanoa ja rohkaistakseni sinua, että kun
pyydät Jumalta, että Hän näyttäisi sinulle totuuden, niin uskon
että hän sen tekee, mutta... niin kauan, kun haluat uskoa kaiken
olevan hyvin vaikkakin näennäisen rauhan alla velloo pienikin
epävarmuus, niin Jumala antaa sinun jäädä siihen, jos sitä
haluat, eli... jos sydämestäsi pyydät, että Jumala anna nähdä
totuutesi tästä, Hän sen tavalla tai toisella varmasti tekee.
Nyt
kun tämän kaiken olen sanonut, niin sydämeni itkee ja tunnen
suurta hätää, että jos edes yksi ihminen vapautuisi, kuka on
eksynyt totuuden tieltä. Siunaan sinua, joka luet tätä ja edelleen
rakastan Patrickia ja uskon sanalaisia, mutta meidän tulee rakastaa
enemmän totuutta kuin ihmistä, siksi jouduin tämän myös
kirjoittamaan.
psalmi
139:23-24 "Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni,
koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni
on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti