Juhani Laukkonen 17.6.2018   (klikkaa nimeä

                        Suvaitsevaisten Seurakunta  


Tämä hyvä ja opettavainen video on ulkopuolisten toimesta poistettu!

Minun stoorini - Antti Ylipelkonen

Klikkaa "LUE LISÄÄ"

RAIJAN TODISTUS USKOONTULOSTA

Olen aina uskonut Jumalaan ja Raamatun auktoriteettiin, mutta kuuluin niihin ihmisiin, jotka ajattelevat: ”Sitten vanhana tai sairasvuoteella teen parannuksen.”  Kuitenkin jokin ääni sisimmässäni sanoi, että entä jos kuolen tapaturmaisesti, mihin silloin menen, ja entä jos vanhana olen niin paatunut, etten enää voi ottaa Jeesusta vastaan.

Nyt tiedän, että tuo toinen ääni sisimmässäni oli Pyhän Hengen puhetta, toinen ääni kuului sielunviholliselle.  Nämä kaksi voimaa taistelevat ihmisessä, joka ei ole vielä tehnyt ratkaisua.  Parannus on Raamatun mukaan tehtävä: jos et lähde seuraamaan Jeesusta Jumalan ja ihmisten edessä,  kuulut auttamattomasti sielunvihollisen leiriin.  Mitään keskitietä ei siis ole olemassa.

Kun uskomattomana ollessani tapasin uudestisyntyneitä uskovia ihmisiä, nuoria ja vanhoja, hämmennyin sen sisäisen rauhan edessä, joka heillä oli, ja ajattelin, että kuuluapa tuohon joukkoon. Annoin kuitenkin maailman taas viedä ajatukseni muihin asioihin, mikä oli kovin helppoa, koska meille ei kukaan puhunut uskonasioista. Myöhemmin saimme kuulla, että jotkin ystävät Alajärven helluntaiseurakunnasta olivat saaneet meidät sydämelleen ja rukoilleet puolestamme.  Rukouksessa on ihmeellinen voima!

Juhani oli tutkinut Raamattua jo toista vuotta, erikoisesti profetioita.  Hän kertoi minulle usein Raamatun ennustuksista ja Jeesuksen toisesta tulemisesta omiaan noutamaan.  Ensimmäinen reaktioni oli, että syytin Juhania pelottelemisesta ja sanoin, että en halunnut kuulla tuollaista, parempi kun en tietäisikään mitään. - Tavallisesti minua eivät politiikka ja maailman tapahtumat olleet kiinnostaneet, mutta nyt tahtomattani huomasin, että kyllä tässä aikakaudessa on jotain merkillistä riippumatta siitä, halusinko sitä tiedostaa tai en, oliko se minulle miellyttävää tai ei.  Silloin nousi mieleeni kysymys: ”Kun Jeesus tulee omiaan noutamaan, kuulunko minä siihen joukkoon?”  Koska tunsin suunnatonta pelkoa puhuttaessa Jeesuksen toisesta tulemisesta, tiesin että en ole valmis.

Koska Juhani ja minä tunsimme kaipausta Jeesuksen puoleen, lähdimme Israeliin kahden viikon matkalle.  Ennen tätä matkaa  rukoilin Jeesusta, että Hän tulisi sydämeeni ja saisin voiman tulla Hänen lapsekseen.  Tuon matkan aikana saimme kulkea Jeesuksen jalanjäljissä, ja iltaisin hiljennyimme hartaushetkissä.  Maanantai-iltana 24.9.1979 tein ratkaisun, että haluan antaa elämäni Jeesukselle.  Kun tein tuon päätöksen, sain sydämeeni valtavan rauhan ja ilon.  Myöhemmin  tuli mieleeni epäilys, että olisikohan minun voimani liian heikko ja kestäisikö tuo rauha jatkuvasti...  Sielunvihollinenhan se oli, joka yritti väittää, etten uskossa kauan pysyisi; mitä ystävätkin ajattelisivat, mitä työtoverit, mistä kaikesta joutuisin ”luopumaan” jne. jne. - Mutta olen todennut, että se rauha ja ilo, mitä silloin ratkaisun tehtyäni koin, on vain kasvanut sisimmässäni.  Eikä ihminen omalla voimallaan uskoon tule ja uskossa pysy, sillä Herra antaa voiman tulla Jumalan lapseksi, se onkin ollut valtavaa todeta!  Ne maailman kevytmieliset riennot, jotka ennen tuntuivat tärkeiltä, menettivät kiinnostavuutensa.  Elämään tuli aivan uusi sisältö, jopa avioliittommekin uudistui.

Nyt on uskonratkaisustani kulunut jo yli 38 vuotta, ja olen kiitollinen näistä vuosista.  Olen tullut huomaamaan, miten rukoukset kuullaan. Läheisiä perheenjäseniä on tullut uskoon, myös äitini ja isäpuoleni vanhoilla päivillään ottivat Jeesuksen vastaan syntiensä sovittajana.  Jeesus on myös koskettanut parantavalla kädellään näiden vuosien aikana meitä ja perheenjäseniä.

Aikaansa seuraavat ihmiset ovat huomanneet, miten kaikki tässä maailmassa menee huonompaan suuntaan: on nälänhätää, ihmisten raakuutta, rikoksia, sotia ja ydinsodan pelkoa, luontokin kokee synnytystuskia (mm. maanjäristykset, tsunamit, hirmumyrskyt,  tulivuorenpurkaukset). Kuitenkin saan vailla pelkoa, Jeesuksen omana, katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen.  Paras on edessä päin!

Israel-tilaisuus Alajärven helluntaiseurakunnassa 18.1.18, Juhani Laukkonen

AUGUSTINUS JA ANTISEMITISMI

Augustinus, varhainen, vaikutusvaltainen kirkon johtomies (354–430), antoi profetioiden opinkappaleille pahimman iskun niiden historian aikana. Hän onnistui sysäämään ennustuksien tutkimisen pimeyteen lähes 1400 vuodeksi opettamalla jääräpäisesti, ettei profetioita voinut tulkita kirjaimellisesti.

Koko muun Raamatun osalta Augustinus oli täysin tyytyväinen kirjaimelliseen, kieliopilliseen ja historialliseen tulkintaan. Silti ennustukset oli hänen mielestään tulkittava vertauskuvallisesti. Hänen näkemyksensä perustui hänen käsitykseensä seurakunnasta ja kirkosta. Mielipiteensä Augustinus on esittänyt teoksessaan, joka hallitsi ajattelua kirkon piirissä satoja vuosia hänen jälkeensäkin.

Augustinus opetti, että seurakunta oli ottanut Israelin paikan ja saanut lupaukset ja liitot, jotka Israel (Augustinuksen mielestä) oli hylännyt ja pettänyt luopumalla Kristuksesta. Hän opetti seurakunnan olevan vertauskuvallisesti Jumalan valtakunta ja ettei mitään Kristuksen hallitsemaa tuhatvuotista valtakuntaa tulisi kirjaimellisesti edes olemaan. Hän opetti lisäksi, että kirkon tulisi hallita maailmaa myös poliittisesti.

Augustinuksen vaikutus

Augustinuksen opeista tuli perusta roomalaiskatoliselle kirkolle. Ja yhä monet katoliset käsitykset ovat suoraan Augustinukselta.

Augustinuksen vaikutukset näkyvät myös ”kristillisen antisemitismin” filosofisena perustana. Hän opetti, ettei juutalaisilla enää ole osaa Jumalan suunnitelmassa, etteivät israelilaiset enää muodostaisi yhtenäistä kansaa, etteivät Jumalan ja Israelin liitot ole voimassa ja että juutalaiset ovat hengellisiä hylkiöitä, joiden toivo on mennyt. He ovat Kristuksen tappajia, joilla ei Jumalan aikomuksissa enää ole osaa eikä arpaa. Vaikka saattaa kuulostaa oudolta, ovat kaikki edellä luetellut seikat johtopäätöstä vertauskuvallisesta ennustusten tulkinnasta.

Haluankin jälleen kerran painottaa, ettei kukaan, joka tulkitsee profetioita kirjaimellisesti, kuten Jeesus ja apostolit tulkitsivat Vanhan testamentin ennustuksia, ikinä putoa saatanan asettamiin, juutalaisvastaisuuteen johtaviin ansoihin.

(Hal Lindseyn kirjasta ”Kohtaaminen pilvissä”)

Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä." (1Moos.12:3)

HYVÄ OMATUNTO

Paavali opettaa, että usko säilyy ja asuu puhtaassa omassatunnossa:

1Tim.1:18-20 Tämän käskyn minä annan sinun toimitettavaksesi, poikani Timoteus, aikaisempien, sinusta lausuttujen ennustusten mukaisesti, että niiden nojalla taistelisit jalon taistelun, säilyttäen uskon ja hyvän omantunnon, jonka eräät ovat hyljänneet ja uskossaan haaksirikkoon joutuneet.  Niitä ovat Hymeneus ja Aleksander, jotka minä olen antanut saatanan haltuun, kuritettaviksi, etteivät enää pilkkaisi.

Vuosikymmeniä sitten monet hengelliset lehtikirjoitukset ja kirjat opettivat hyvin perusteellisesti, kuinka tärkeää on vaeltaa puhtaalla omallatunnolla. Asioista, jotka tahrasivat omantunnon, kirjoitettiin ja varoitettiin hyvin selvästi. Kaita tie oli hyvin viitoitettu. Nykyään näistä asioista saa lukea hyvin harvoin, ja syntikäsite on kuin veteen piirretty viiva. Vaikka joissakin asioissa vuosikymmeniä sitten mentiinkin ehkä ”liiallisuuksiin”, niin tänä päivänä voi vain ihailla silloisten uskovien vaellusta. Uskovat erottuivat maailmasta jo ulkonaiselta olemukseltaan, ja he joutuivat ”jotakin maksamaan” Kristuksen seuraamisesta.

Jos Pyhä Henki on uskovaisessa murheellinen, hän ei voi samanaikaisesti kokea pelastuksen riemua. Tämä ”matalapaine” on monen uskovaisen tila tässä lopun ajassa:

Ef.4:30 Älkää saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään saakka.

Eivät kyyneleet eivätkä rauhoittavat psykologiset puheet puhdista omaatuntoa, vaan sen tekee ainoastaan Jeesuksen veri. Sinä uskova ystäväni, joka olet kiinni TV-sarjoissa tai muissa maailman ”likavesissä”, käänny sieltä pois (tee parannus) ja anna Jeesuksen veren puhdistaa omantuntosi, ja saat jälleen kokea pelastuksen iloa Kristuksessa!

1Tim.3:8-9 Niin myös seurakuntapalvelijain tulee olla arvokkaita, ei kaksikielisiä, ei paljon viinin nauttijoita, ei häpeällisen voiton pyytäjiä,  vaan sellaisia, jotka pitävät uskon salaisuuden puhtaassa omassatunnossa.

TURTUNUT OMATUNTO

Turtunut omatunto on hyvin vaarallinen ”kapine”. Se ei tunne taivastietä eikä enää nuhtele mistään. Se venyy kuin kuminauha, ja silloin voi aivan hyvin elää synnissä ja kaiken lisäksi luulla, että armo on syntiharrastuksista huolimatta voimassa:

Ps.36:2-3 Synti sanoo jumalattomalle: minun sydämessäni ei ole Jumalan pelkoa hänen silmäinsä edessä.  Sillä se tekee kaiken sileäksi hänen silmissään, että hänen pahuutensa havaittaisiin ja häntä vihattaisiin.

Kun jumalanpelko katoaa, on se merkki turtuneesta omastatunnosta. Mikään ei ole syntiä, on vain ”pahoja taipumuksia ja luonteen heikkouksia”. Tämä tie johtaa lopulta luopumukseen, ellei kääntymistä ajoissa tapahdu. Omatunto voi täysin kuolettua:

1Tim.4:1-2 Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja  valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty.

OMATUNTO EI OLE EREHTYMÄTÖN OPAS

Jumalan Sanaan sitoutuva omatunto on ”kasvamassa” oikeaan suuntaan ja antaa osviittaa oikeasta ja väärästä. Kuitenkin omantunnon yläpuolella on Jumala:

1Joh.3:19-20 Siitä me tiedämme, että olemme totuudesta, ja me saatamme hänen edessään rauhoittaa sydämemme sillä, että jos sydämemme syyttää meitä, niin Jumala on suurempi kuin meidän sydämemme ja tietää kaikki. 

YLIHERKKÄ OMATUNTO

Yliherkkä omatunto voi johdattaa uskovaisen lainalaiseen tilaan. Paras lääke yliherkän omantunnon rauhoittamiseen on Jumalan Sana. Omantunnon pitää puhtaana ainoastaan Jeesuksen veri:

Heb.9:14 kuinka paljoa enemmän on Kristuksen veri, hänen, joka iankaikkisen Hengen kautta uhrasi itsensä viattomana Jumalalle, puhdistava meidän omantuntomme kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa!

OLKAAMME REHELLISIÄ JUMALAN EDESSÄ

1Joh.1:9-10 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

Tälle puhdistuslähteelle kannattaa usein tulla!

Siunausta

Juhani