KARHU HERÄSI

Oheiset lainaukset ovat lehtileikkeistä:

Vuonna 2013 Putinin tarinoihin ilmestyi karhu. Krimin niemimaa on Putinin puheissa karhun lehto.

- Vladimir Putinin sadussa Karhu on juuri herännyt, vaikka toveri Susi ja ketut kielsivät sitä nousemasta pesästä. Karhu muisti kuitenkin äidin ohjeet eikä uskonut kieltoa, Huuskonen tiivistää.

- Näyttää siltä, että Putinilla on jokin kasvava tarve kertoa tarinaa vuonna 2013 heränneestä Karhusta ja legitimoida omaa asemaansa kansan keskuudessa presidenttinä, Huuskonen kirjoittaa. Taustalla saattaa olla Venäjän taloudellisen ja poliittisen eliitin epäluottamus presidenttiä kohtaan.

Putinin kielikuvien taidokas retoriikka ei vaikuta sattumalta.

- Jos taito on peräisin retoriikan opeista, hän osaa ne. Jos kyse on taas elämänkokemuksen kautta tulleesta taidosta ja pragmaattisuudesta, Venäjä on voimakkaasti yhdellä tarinalla ja kertojalla johdettu maa.

Oma huomio:

Tässä on merkki ajasta, jonka Jumala on puhunut 2500 vuotta sitten!!!

Dan.7:5 Ja katso, oli toinen peto, joka oli karhun näköinen. Se nostettiin toiselle kyljellensä, ja sillä oli suussa kolme kylkiluuta, hammasten välissä; ja sille sanottiin näin: "Nouse ja syö paljon lihaa."

(Blogissani on kirjoittamani kirja vuodelta 2001 ”Seurakunnan ylösotto ja valtakuntien tuho”, joka kertoo näistä ajoista)

­-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Onko Venäjä uhka Suomelle? Suomalaismajuri James Mashirilta rohkea ulostulo:

Majuri James Mashirin mukaan Venäjällä ei ole motiivia sotilastoimiin pohjoismaita vastaan, mutta tilanne voi kärjistyä ripeästi.

Ruotsissa keskustellaan nyt aktiivisesti maahan kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström vertasi viime viikolla nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta 30-lukuun. Hänen mukaansa Ruotsi voi joutua suursotaan jo parin vuoden kuluessa.

Suomen maavoimien operaatiopäällikkö Petri Hulkko kumosi ruotsalaiskollegansa näkemykset suursodasta Ylen haastattelussa perjantaina. Hänen mukaansa Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Hänen mukaansa kyse oli vain räväkän henkilön ulostulosta pyrkimyksenään kehittää Ruotsin alas ajettuja maavoimia.

Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen majuri James Mashirin mukaan Hulkon kommentit ovat tyypillinen suomalainen tapa vaientaa keskustelu. Aktiivisena turvallisuuspoliittisena keskustelijana ja aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä tunnettu Mashiri pitää ”ei ole uhkaa” -mantran toistamista virheenä, joka voi kääntyä itseään vastaan.

– Venäjän sotilaallisen potentiaalin määrän ja laadun kasvu lähialueillamme on Suomelle merkittävin sotilaallinen vaara, josta voi nykyisin ennakoitua nopeammin ja herkemmin kehittyä uhka, hän kirjoitti lauantaina Facebookissa.

James Mashiri

Näen, että tässä on suomalainen tapa vaientaa keskustelu. Ad hominem kortti nousi kyllä herkästi kenraalilta toiselle. Hienoa ‪FISE‬-henkeä...

Olenpas huvin vuoksi realisti ja avaan tätä vähän ja muotoilen tätä pölöä "ei-ole-uhkaa" -toistoa uudelleen ja sovitan sen venäläiseen käsitteistöön. Näin:

"Venäjän sotilaallisen potentiaalin määrän ja laadun kasvu lähialueillamme on Suomelle merkittävin sotilaallinen ‪vaara‬, josta voi nykyisin ennakoitua nopeammin ja herkemmin kehittyä ‪uhka‬, jolloin Venäjä on korkeassa valmiudessa käyttää asevoimaa Suomen alueelle laajemman konfliktin ratkaisemiseen liittyen. Ratkaisua haettaneen ennaltaehkäisevästi tai erittäin nopeasti ja päättäväisesti konfliktin alkuvaiheessa.

Tällaisessa tilanteessa on vaarana, että Venäjän ‪‎valmius‬ asevoiman käyttöön kasvaa nopeammin kuin Suomen ‪kyky‬ sen torjumiseen, mikä luo mahdollisuudet opportunistiseen asevoiman käyttöön poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asevoiman käyttöä EI tällöin edellä pitkäaikainen poliittinen painostus eikä joukkojen merkittävä poikkeava liikehdintä vaan asevoiman käytön valmistelut voidaan salata valmiusharjoituksilla ja puolustajan kykyä poliittiseen päätöksentekoon heikentää informaatiopsykologisella hämärtämisellä."

Onneksi nämä ovat vain ‪‎somesotilas‬ hajatelmia. Virallisesti toistan tietysti täysin merkityksetöntä ei-ole-uhkaa -mantraa

Mashiri kertoo IS:lle, että Venäjä on järjestänyt poikkeuksellisen suuria sotilasharjoituksia lähialueilla.

– Venäjällä on paremmin varustetut asevoimat, jotka kykenevät nopeaan toimintaan. Harjoitusten lukumäärä ja miesvahvuudet rupeavat olemaan niin suuria, että pystytään siirtymään suoraan harjoitusryhmistä asevoimien käyttöön.

Hän kertoo, että Venäjän asevoimien valmiusharjoitukset ovat lisääntyneet poikkeuksellisesti helmikuusta 2013 alkaen. Suurimpaan harjoitukseen on ottanut osaa 160 000 miestä ja moni muukin lähenee 100 000 miehen rajaa.

– Näin suurten harjoitusten järjestäminen on osoitus, että halutaan testata kykyä toimeenpanna sotilaallisia tehtäviä.

Mashiri kertoo, että tämän hetkisessä sotilaallisessa tilanteessa Venäjällä ei ole motiivia käyttää asevoimiaan pohjoismaita vastaan.

– Venäjä pitää lähtökohtaisesti kaikkia Nato-maiden harjoituksia naapurialueillaan uhkana. Siksi pitää nähdä eskalaation (kärjistymisen) mahdollisuus.

Hänen mukaansa Venäjä voi käyttää asevoimiaan tarpeen tullen konfliktien ratkaisemiseen. Mashiri arvioi, että puolustusvoimissa ymmärretään tilanne: puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergkin on todennut julkisuudessa, että Suomi tarvitsee välittömässä valmiudessa olevia nopean toiminnan joukkoja.

– Tällaisia ei tarvittaisi, jos uhkakuvat eivät olisi muuttuneet.

Ongelma on pikemminkin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa, jota ei pystytä keskustelemaan samaan tapaan, kuin länsinaapurissa:

– Kiistämisen sijaan olisi hedelmällisempää tarkastella uhkakuvia ja niiden muutoksia.

Mashirin mukaan perusteellinen turvallisuuspoliittinen keskustelu kuuluu demokraattisen valtion perusperiaatteisiin. Tämän vuoksi hän soisi Ruotsissa käydyn kaltaisen keskustelun tulevan myös suomalaisten keskuuteen.http://is11.snstatic.fi/img/658/1454215078305.jpghttp://is11.snstatic.fi/img/658/1454215078305.jpg

Kenraali Gustav Hägglund pitää kenraalimajuri Anders Brännströmin tekemää nykytilanteen vertausta 1930-luvun Eurooppaan osuvana.

Ruotsalaismediassa kuohutti eilen maavoimien komentajan, kenraalimajuri Anders Brännströmin julkisuuteen vuotanut lausunto, jonka mukaan Ruotsi voisi joutua sotaan jopa parin vuoden kuluessa. Ruotsin puolustusvoimien sisäisessä asiakirjassa Brännström myös vertaa nykyistä maailmantilannetta toista maailmansotaa edeltäneeseen aikaan.

– Yhtäläisyyksiä voi vetää 1930-lukuun. Suuri epävarmuus ja muutosvoima, joka johti sitten suursodan syttymiseen. Sillä kerralla onnistuimme pysymään sen ulkopuolella. Enää ei ole lainkaan selvää, että se onnistuisi tällä kertaa, Brännström sanoi Aftonbladetille.

Suomen puolustusvoimain entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund sanoo käsitelleensä asiaa jo aikaisemmin vuonna 2014 julkaistussa kirjassaan Rauhan utopia sekä vuodenvaihteessa ilmestyneessä teoksessa Försvaret främst yhdessä ruotsalaisten puolustusasiantuntijoiden kanssa.

Hägglund on samoilla linjoilla Brännströmin kanssa.

– Minusta tämä yhtäläisyys on aivan ilmeinen. Vuonna 1925 Ruotsi päätti, että ikuinen rauha on puhjennut Eurooppaan ja ryhtyi voimakkaasti riisumaan aseitaan. Myöhemmin 1930-luvulla Hitlerin nousun myötä herättiin siihen, että maailma ei ollutkaan ihan sellainen, Hägglund sanoo.

– Sama tilanne oli vuonna 2009, jolloin Ruotsi päätyi samaan tulokseen, luopui yleisestä asevelvollisuudesta ja ajoi puolustustaan voimakkaasti alas. Samalla tavalla Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminta ovat nyt herättäneet heitä.

Asevelvollisuudesta luopuminen virhearvio

Hägglundin mielestä yleisestä asevelvollisuudesta luopuminen oli Ruotsilta täysi virhearvio. Hän näkee länsinaapurilla tämänhetkisessä tilanteessa vain kaksi mahdollisuutta.

– Joko palauttaa yleinen asevelvollisuus jossain muodossa tai liittoutua vahvemman kanssa, joko Naton tai Suomen. Tämä keskustelu on kiihtynyt Ruotsissa, koska ammattiarmeijan rakentaminen ei ole onnistunut halutulla tavalla.

Suomen tilannetta Hägglund ei näe läheskään yhtä huonona.

– Mehän olemme melkein ainoa Euroopan maa joka on huolehtinut puolustuksestaan. Yleisen asevelvollisuuden ansiosta meillä on suhteellisesti vahva puolustus.

Brännstömin esittämää arviota, jonka mukaan Ruotsi voisi olla sodassa jo kahdessa vuodessa, Hägglund pitää spekulointina.

– Kukaan ei tiedä mikä tilanne on kahden vuoden kuluttua. Tilanne on huolestuttava monella tavalla, mutta en usko mihinkään maailmansotaan lähiaikoina.

Venäjä viritti uuden sotilasdoktriininsa kriisiajan taajuudelle, sanotaan Ulkopoliittisen instituutin tänään julkaistussa tutkimuksessa.

Venäjän viime jouluna julkaisema uusi sotilasdoktriini pitää lähialueilla järjestettäviä sotaharjoituksia sotilaallisena uhkana. Asia ilmenee Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tänään julkaisemasta Venäjän sotilasdoktriineja käsittelevästä tutkimuksesta.

– Se on yksi kohta, joka uudessa doktriinissa on muuttunut, sanoo raportin toinen kirjoittaja, UPI:n vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ilta-Sanomille.

Edellisessä, vuonna 2010 julkaistussa doktriinissa sotaharjoituksia ei pidetty uhkana, ellei harjoituksen luonne ollut Venäjän mielestä ”provokatiivinen”.

Pynnöniemi ei halua arvioida, mitä lähialueiden sotaharjoitusten harjoitusten uhaksi kokeminen tarkoittaa Suomen kannalta.

Venäjä kokee Naton laajenemisen uhaksi

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti uuden sotilasdoktriinin viime joulukuussa. Sotilasdoktriini on poliittinen asiakirja, joka määrittelee maan sotilaspolitiikan ja yleisemmin turvallisuuspolitiikan keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet. Doktriiniin kirjoitetut julistukset ohjaavat poliittista päätöksentekoa, mutta eivät sido sitä.

Doktriinissa nähdään Venäjän suurimmaksi uhaksi sotilasliitto Naton laajenemisen ja epävakauden lisääntyminen useilla eri alueilla.

Suursodan mahdollisuus nähdään aiempaa pienempänä, mutta Venäjä näkee itseensä kohdistuvien sotilaallisten vaarojen olevan puolestaan vahvistumassa.

Doktriini sisältää Pynnöniemen ja tutkimuksen toisen kirjoittajan, kapteeniluutnantti James Mashirin mukaan myös viittauksia Ukrainan kriisiin informaatiokamppailua käsittelevässä osiossa. Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuosi sitten keväällä ja länsivallat ovat syyttäneet maata sekaantumisesta Itä-Ukrainan kapinallisjoukkojen auttamiseen.

Venäjä katsoo informaatiokamppailuksi ”asevoimien ja poliittisten, taloudellisten, informaatio- ja muiden ei-sotilaallisten toimien yhteen sovitetun käytön yhdessä väestön protestimielialan hyödyntämisen ja erikoisjoukkojen käytön kanssa.”

Onko tässä suora viittaus Venäjän omiin toimintatapoihin Krimin valtauksessa ja Itä-Ukrainan kriisissä?

– Se on osittain viittaus sinne, osittain se on laajempi ajatus siitä, millaisia kriisejä on käynnissä ja miten niissä on käytetty asevoimia, Pynnöniemi sanoo.

Venäjä nostaa uudessa doktriinissa ensimmäisen kerran esiin erityisenä informaatiovaikuttamisen kohteena nuorison, tutkijat kirjoittavat.

Venäjän mielestä ”vaikuttaminen väestöön, erityisesti maan nuorisoon informaatiolla, jonka tavoitteena on horjuttaa isänmaan suojaamiseen liittyviä historiallisia, henkisiä ja patrioottisia traditioita” muodostaa sisäisen sotilaallisen vaaran.

– Heillä on jo vuosia ollut patrioottisen kasvatuksen ohjelma, jolla pyritään ylläpitämään maanpuolustustahtoa. Doktriinilla halutaan nostaa tätä asiaa, Pynnöniemi sanoo.

Tutkijat liittävät näkemyksen Venäjällä viime vuosina säädettyihin lakeihin, jotka rajoittavat kansalaisjärjestöjen toimintaa.

”Doktriinissa kriisiajan taajuus”

Sotilasdoktriineja voidaan pitää Venäjän ”sotilaspolitiikan ilmapuntarina”. Pynnöniemen mukaan uusi doktriini hiottiin Venäjällä erittäin lyhyessä ajassa viime syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Edellistä doktriinia hiottiin vuosia.

Pynnöniemi ja Mashiri näkevätkin, että Venäjä on virittänyt joulukuussa julkaistun uuden sotilasdoktriinin ”kriisiajan taajuudelle”.

– Venäjän näkee uhkia ulkopuolelta ja jättää omat tekemisensä katveeseen, Pynnöniemi sanoo.

Venäjän sotilaallinen kiinnostus Suomen lähialueilla on kasvanut. Satelliittikuvat itärajan takaa paljastavat suuren määrän kalustoa.

Satelliittikuvat Venäjän asevoimien tukikohdista näyttävät, että rajan takana riittää runsaasti kalustoa.

Kommodori (evp) Pertti Inkinen arvioi Ilta-Sanomien pyynnöstä Google Earth -palvelun satelliittikuvia Suomen lähialueilta Venäjältä. Kuvissa näkyy muun muassa kymmeniä hävittäjäkoneita, suuria varikkoja, sotasatamia taistelualuksineen ja lukuisia kasarmeja.

Venäjän sotilaallinen kiinnostus on kohdistunut viime vuosina entistä enemmän Suomen lähialueille, kerrottiin viime vuonna julkaistussa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen The Development of Russian Military Policy and Finland -raportissa.

Raportin tehneeseen työryhmään kuuluvan Inkisen mukaan taustalla on vuonna 2010 tehty Venäjän asevoimien uudistus, jonka yhteydessä Moskovan ja Leningradin sotilaspiirit yhdistettiin Läntiseksi sotilaspiiriksi.

- Läntisen sotilaspiirin esikunta on Pietarissa, ja siihen kuuluu kaksi armeijaa, joista toisen esikunta on Agalatovossa hieman Pietarista pohjoiseen. Laivaston esikunta siirrettiin hiljattain Moskovasta Pietariin. Piiriin kuuluu kahden entisen sotilaspiirin lisäksi Pohjoinen laivasto ja Itämeren laivasto, Inkinen sanoo.

Venäjä aikoo modernisoida asevoimansa hurjalla vuoteen 2020 ulottuvalla varusteluohjelmalla, johon on varattu 20 biljoonaa ruplaa eli noin 500 miljardia euroa.

• Tänä vuonna ja tästä eteenpäin rahaa käytetään nimenomaan kaluston tuotantoon. Liukuhihnalta tulee uutta tavaraa runsaasti. Alkuvaiheessa rahaa meni suunnitteluun ja kehittämiseen.

Inkisen mukaan Venäjän massiivinen panostus asevoimiin nähdään vielä Suomen rajan läheisyydessä.

- Kalusto uusiutuu niillä joukoilla. Käsiaseet uusiutuvat, tai ovat jo uusiutuneet. Sotilaiden henkilökohtaiset varusteet ovat todella viimeisen päälle. Myös johtamisjärjestelmään on kiinnitetty hyvin paljon huomiota.

Inkisen mukaan Suomen rajan läheisyydessä olevien Venäjän joukkojen lukumäärä ei ole viime aikoina lisääntynyt määrällisesti.

• Heidän joukoilleen asettama taisteluvalmius on kuitenkin kasvanut. Joukko-osastojen, jotka on miehitetty ammattisotilailla, eli kontraknikeilla, valmiusvaatimus on tunti
• Inkinen ei usko, että tunnin valmiusvaatimukseen päästään käytännössä. Hän arvioi kuitenkin, että 12 tunnissa useat joukot pääsevät pitkälle, mikä on korkea valmiusvaatimus Euroopan mittapuun mukaan. Korkean valmiusvaatimuksen joukko-osastoja on myös Suomen lähistöllä Karjalan kannaksen Kamenkassa, Petsamossa ja mahdollisesti myös Vladimirski Lagerissa Pietarin eteläpuolella.

Venäjän iskukykyä alueella lisäävät Pihkovassa toimiva erikoisjoukkojen spetsnaz-prikaati ja ilmarynnäkködivisioona.

Luoteiset alueet kiinnostavat Venäjää muun muassa Jäämeren ja sen luonnonrikkauksien vuoksi.

• Lähes kaikki Venäjän ydinsukellusveneet ovat Kuolan alueella.

Naton raportti paljastaa: Venäjä harjoitteli ydinaseiskua Ruotsia vastaan

Keskiviikko 3.2.2016 klo 11.06

Venäjä harjoitteli maaliskuussa 2013 ydinaseiskua Ruotsia vastaan, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg paljastaa vuosiraportissaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin mukaan Venäjä harjoitteli ydinaseiskua Ruotsia vastaan maaliskuussa 2013. Kuvassa Jens Stoltenberg (oik.) ja Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev (vas.) Kirkkoniemen Venäjän raja-asemalla Barents Summit -kokouksessa kesäkuussa 2013. (OLLI MIETTUNEN)

LISÄÄ AIHEESTA

Naton raportti

Stoltenbergin mukaan asevoimiaan vahvistaneen Venäjän sotilaalliset toimet ja harjoitukset ovat nyt tasolla, jota ei ole nähty sitten kylmän sodan päättymisen.

- Viimeisten kolmen vuoden aikana Venäjä on toteuttanut ainakin 18 suurta pelastusharjoitusta, joista osaan on osallistunut yli 100 000 miestä. Harjoituksiin on sisältynyt simuloitu ydinaseisku Naton jäsenmaita ja Naton kumppanimaita vastaan, Stoltenberg kirjoittaa 28. tammikuuta julkaistussa vuosiraportissaan.

Norjalaisen Stoltenbergin mukaan Venäjä harjoitteli simuloitua ydinaseiskua Ruotsia vastaan maaliskuussa 2013.

Stoltenbergin mukaan Vladimir Putinin johtama Venäjä on järjestänyt harjoituksia peittääkseen massiiviset joukkojensa siirrot ja pelotellakseen naapureitaan.

Ruotsalaisen Dagens Nyheterin uutinen aiheesta löytyy täältä

Ulkomaat 4.2.2016 klo 17:44 | päivitetty 4.2.2016 klo 17:44

Ruotsin puolustusvoimissa huoli Venäjän iskujoukoista Murmanskin alueella

Ruotsi kohentaa puolustuskykyään lähivuosina tuntuvasti. Ruotsin maavoimien komentaja Anders Brännström kohautti äskettäin sanomalla, että Ruotsi voi joutua sotaan muutaman vuoden kuluessa. Kävimme seuraamassa Ruotsin maavoimien sotaharjoitusta Pohjois-Ruotsin Bodenissa. Norrbottenin rykmentin komentaja pitää Venäjän arktisia iskujoukkoja huolestuttavan

Kenraali toisti arvionsa Ylelle keskiviikkona Bodenissa.

Elämme epävakRuotsin maavoimien,  Maasotapäivät eli Markstridsdagarna– tapahtuma pidetään tällä kertaa Pohjois-Ruotsin Bodenissa. Keskiviikkona joukko Ruotsin puolustusalan väkeä ja ulkomaiden sotilas-asiamiehiä kiipesi Bodenin sotilasalueen ampumakentällä jyrkälle vuorennyppylälle seuraamaan taistelunäytöstä.

Esityksessä Ruotsiin hyökkäävä, itään päin tietä pitkin etenevä motorisoitu prikaati tuhottiin kranaatinheittimien ja taisteluvaunujen tulituksella. Maavoimien tuliterä raskas NH-90 helikopteri haki taistelukentältä haavoittuneen sotilaan tehohoitoon.

Maanpuolustuksessa on henkisesti varauduttava myös sodan mahdollisuuteen

Maavoimien komentaja, kenraali Anders Brännström totesi juuri näiden Bodenin Maasotapäivien esitteessä, että Ruotsi voi joutua sotaan muutamassa vuodessa. Lause nousi otsikoihin Ruotsissa ja myös Suomessa.aassa ja muuttuvassa maailmassa. Ruotsin uusi puolustuspoliittinen linjaus määrää meidät keskittymään kansalliseen puolustukseen. Nykytapahtumien ja historian valossa Ruotsin joutumista sotaan lähivuosina ei voida sulkea pois ja siihen täytyy myös henkisesti varautua.

Brännströmin mukaan kyse ei ole välittömästä, konkreettisesta sodan uhasta, vaan siitä, että Ruotsilla pitää olla valmius ja kyky puolustaa maata hyvin varustettua hyökkääjää vastaan.

Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön Brännström on tyytyväinen. Kenraalin mukaan harjoitusyhteistyötä voidaan syventää myös operatiiviseen toimintaan jos poliitikot joskus niin päättävät. Kysymykseen NATO:sta Brännström ei ota kantaa, asia kuuluu poliittiselle johdolle. 

Ruotsi satsaa puolustusvoimiin 

Ruotsi lisää puolustusinvestointeja yli miljardilla eurolla lähivuosina.  Bodenin Maasotapäivien olennainen osa on puolustusalan yritysten mittava asenäyttely varuskunta-alueella. Esillä oli monenlaisia taisteluvaunuja, tykkejä, sinkoja, maasto-ajoneuvoja.    

Venäjän varustelu Murmanskin alueella Suomen naapurissa huolestuttaa Ruotsin sotilaita.  Mitä Norrbottenin rykmentissä mietitään Venäjän Alakurtissa olevasta arktisesta prikaatista, josta kohistiin vuosi sitten?  Rykmentin komentaja, eversti Mikael Frisell sanoo, että kehitys on huonoa ja huolestuttavaa.

– Täällä Ruotsissa aivan kuten Suomessakin seuraamme mitä arktisella alueella tapahtuu. Kyse ei ole vain (Venäjän) arktisesta prikaatista vaan myös arktisista iskujoukoista ja pohjoisen suurista sotaharjoituksista, joissa on joukkoja myös Etelä-Venäjältä. Meidän on valvottava tuota kehitystä harjoiteltava taistelemaan pohjoisessa jos sitä joskus tulevaisuudessa tarvitaan.

Ruotsin maavoimien upseerit kiittelivät Bodenissa harjoitusyhteistyötä Suomen puolustusvoimien kanssa. Norrbottenin rykmentin komentajan Mikael Frisell on tyytyväinen.   

– Yhteistyö Suomen kanssa on saatu hyvin käyntiin. Olemme osallistuneet harjoituksiin Rovajärvellä ja Sodankylässä ja Sodankylän jääkäriprikaati harjoitteli täällä Bodenissa viime syksynä ja me kävimme myös Porin Prikaatissa. Yhteistyö siis etenee oikein hyvin.

Seuraavan kerran Suomen ja Ruotsin maavoimien joukot harjoittelevat yhdessä Norjan joukkojen kanssa Norjassa maaliskuussa Cold Response 2016 harjoituksessa.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg paljasti vuosiraportissaan, että Venäjä harjoitteli maaliskuussa 2013 ydinaseiskua Ruotsia vastaan. Kanerva ei ole lukenut raporttia, mutta muistuttaa, että vastaavaa toimintaa on ollut Tanskaa kohtaan.

- Se on ollut kylmäverinen tilanne kuulla, ainakin minulle, että jos Tanska toimii tietyllä tavalla, voitaisiin käyttää ydinasetta Tanskan suuntaan. Kyllä nämä puheenvuorot ovat jo niin rajuja, etteivät ne enää normipuheisiin mahdu. Ja niistä pitääkin hätkähtää, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva sanoo IL:lle.

Kanervan mukaan turvallisuusympäristön ongelmat ja kriisit koskettavat entistä enemmän kaikkia Itämeren piirissä olevia maita.

- Kukaan ei voi ikään kuin ulkoistaa itseään siitä. Ja jos se kohdistuu Ruotsiin, ei Suomi katselisi vierestä ja sanoisi "lycka till". Totta kai olemme kohtalon yhteydessä Itämeren piirissä.

"Venäjä pyrkii suurvaltanostalgiaan"

Venäjä on alkanut nyt päästää turvapaikanhakijoita Suomeen Lapin rajanylityspaikoilta, vaikka aiemmin näin ei ole tapahtunut. Mistä Venäjän toiminta johtuu?

- Venäjä pyrkii toimillaan suurvaltanostalgiaan. Se on Venäjällä korkeassa kurssissa. En kuitenkaan näe, että Venäjällä on mitään erityistä Suomea altistavaa uhkatoimintaa.

Entisen pääministerin Matti Vanhasen mukaan Suomi menee kohti Natoa, mikäli Venäjä järkyttää lähialueemme vakautta. Kanerva ymmärtää Vanhasen kommentin siinä mielessä, että uhan kasvaessa haetaan turvaa ja vakautta.

- Minulla ei ole mitään Natoa vastaan, mutta pitää olla varovainen, mitä tässä räiskyttelee mielipiteitään ilmoille. Tällä hetkellä ei ole agendalla jäsenyyden valmistelukuviota, hallituksen ulkopoliittista ohjelmaosiota

Kanerva: "Venäjän puheita pitää hätkähtää"

Perjantai 5.2.2016 klo 04.40

Entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva (kok) ja entinen puolustusministeri Carl Haglund (rkp) kertovat, millaisia johtopäätöksiä Venäjän toiminnasta tulisi vetää.

kirjoittamassa ollut Kanerva toteaa.

Venäjän toiminta harkitsematonta

Entinen puolustusministeri, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund muistuttaa, että kun Venäjä on tehnyt harjoituslentoja Ruotsia vastaan, ne eivät ole olleet mitään sattumia.

- En aina oikein ymmärrä, mitä Venäjä näissä ajattelee. Vahva käsitykseni on, että Venäjä ei halua, että esimerkiksi Ruotsi liittyisi Natoon.

Haglundin mukaan Venäjän toimet Ruotsia kohtaan ovat olleet pikemminkin omiaan lisäämään Naton kannatusta Ruotsissa.

- Venäjän toiminta on siltä osin harkitsematonta eikä palvele heidän tavoitteitaan.

Haglund: Naton kannatus nousee

Vaikka Suomen suhde Venäjään on Haglundin mukaan ollut aina rakentavampi, hän ennustaa Venäjän toiminnalla olevan samanlaisia seurauksia myös Suomessa.

- Mitä enemmän Venäjä pullistelee ja pelottelee, sitä enemmän Naton kannatus nousee.

Hän ei ole kuitenkaan samaan mieltä ex-pääministeri Vanhasen kanssa ajoituksesta. Vanhanen totesi, että viisari kääntyy kohti Natoa, mikäli Venäjä järkyttää Suomen lähialueiden vakautta.

- On muistettava, kun osa sun omakotitaloa on syttynyt tuleen, on turha soittaa vakuutusyhtiölle, että haluaisin kattavan kotivakuutuksen. Samoin Natoon ei voi liittyä kesken eurooppalaisen kriisin, ei silloin Nato mitään jäseniä ota, Haglund toteaa.

Haglundin mukaan on sinisilmäistä kuvitella, että Natoon voi liittyä sitten, kun sää on mennyt oikein huonoksi.

Luottamusta romutetaan

Venäjä on alkanut nyt päästää turvapaikanhakijoita Suomeen Lapin rajanylityspaikoilta. Miksi Venäjä toimii näin?

- Se on muistutus siitä, että heillä on tällaisia kortteja korttipakassaan. Venäjä tekee harvoin mitään harkitsemattomia asioita. Tämä on heidän geopoliittista peliään, Haglund toteaa.

Itärajan tilanteen suhteen Haglund pitää tärkeänä, että Venäjä vaalisi vahvaa luottamusta puolin ja toisin rajaviranomaisten kesken.

- Heidän toimintansa viime aikoina on omiaan romuttamaan sitä.

RUKOUSHAASTE

Ilman rukousta eivät sielut pelastu! Ennen kuin evankeliumin sanoma voi koskettaa ihmisen sisintä, on oltava paljon rukousta. Haastan sinut, sisko ja veli, rukoustaisteluun omaistesi, paikkakuntasi, Israelin ja Suomen puolesta.

Tämä aika, joka on armotalouskauden päättymisen aikaa, on Raamatun ilmoituksen mukaan hengellisen uneliaisuuden, luopumuksen ja laittomuuden lisääntymisen aikaa. Rukous on yksi uskonelämän perusedellytys. Pysyäksemme valveilla ja voidaksemme olla avuksi hukkuville läheisillemme - meidän on rukoiltava.

SEURAKUNNAN YLÖSOTTO ON LÄHELLÄ

Valmistautukaamme kohtaamaan Jeesus Kristus Kuninkaana. Me emme tiedä, näemmekö ennen Herramme tuloa Suomessa herätystä. Tietenkin me sitä toivomme ja rukoilemme. Raamattu ei kuitenkaan lupaa mitään suurta herätystä armonajan loppuun – päinvastoin luopumusta. Jos todella ymmärrämme, että meille rakkaat omaiset ja ystävät ovat menossa iankaikkiseen kadotukseen ilman Jeesusta ja tiedostamme Jeesuksen tulevan hyvin pian hakemaan uskovaiset täältä pois, niin rukoilkaamme.

Ei ole Raamatun hengen mukaista julistaa suuren herätyksen tuloa, jos ei tuoda tiedoksi myös sitä, että Jeesus voi tulla minä hetkenä tahansa, ja odotetaan vain uneliaina ensin herätystä! ON KIIRE RUKOILLA JA EVANKELIOIDA!

JEESUKSEN VAKAVA KEHOTUS SEURAAJILLEEN

Luuk.21:36 ”...Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä."

Tieto ja ymmärrys Jeesuksen tulon läheisyydestä saa aikaan vakavaa huolta rakkaittemme valmiudesta ja vie meidät totiseen rukoukseen heidän puolestaan. Emmehän halua kenenkään heistä jäävän tulevaan vihan aikaan.

Viimeiset 30 vuotta on tuotu ”profetioita” suuren herätyksen tulosta maahamme ja samalla jätetty huomioimatta AJAN MERKKIEN TOTEUTUMINEN. Herätyksestä on tehty ikäänkuin merkki, jonka pitää toteutua, ennen kuin Jeesus voi tulla noutamaan seurakuntansa kotiin. Tietysti rukoilemme koko sydämestämme herätystä, mutta Raamattu ei anna yhtään lupausta lopun ajan suuresta herätyksestä – päinvastoin. Raamattu puhuu valheherätyksestä ja eksytyksistä (Matt.7:13-27; Matt.24:3-5). Luopumuksesta huolimatta ihmisiä pelastuu ja pakanoiden luku täyttyy siellä, missä on kuuliaisuutta (Ilm.3:9).

Laittakaamme nyt nopeasti rukousalttarit kuntoon niin kotona kuin seurakunnissa – armon aikaa ei ole enää paljon jäljellä. Seurakuntien työntekijät ja vastuunkantajat näyttäköön tässä hyvää esimerkkiä ja oikeaa johtajuutta (1Piet.5:2-3).

Siunausta toivottaen Juhani Laukkonen

Näky lopunajan eksytyksestä ja Jumalan kutsu parannukseen

Vuonna 1994 Richard Smith sanoi saaneensa näyn Jumalalta. Kun tutkimme ja koettelemme näkyä lähes 20 vuotta sen antamisen jälkeen, pystymme täydellä varmuudella näkemään sen olleen Jumalan antama. Smithin näky oli annettu koskemaan Englantia, mutta koska näky kertoi Toronton "herätyksestä" ja sen jälkeen nousevista uusista eksytyksen aalloista, jotka nousevat samasta eksytyksen happopilvestä kuin Toronton "herätys", niin näky kosketti koko maailmaa ja siten myös Suomea. Olen itse lukenut Richard Smithin näyn melko pian sen jälkeen kun se julkaistiin 1990-luvun keskivaiheilla. Koin jo silloin näyn olevan Jumalasta, ja vuodet näyn antamisen jälkeen aina tähän päivään asti ovat vahvistaneet näyn olleen Jumalasta. Näky kertoo lopunajan eksytyksestä, jonka kautta riivaajahenget pyrkivät eksyttämään Jumalan seurakuntaa.

Richard Smith: syövyttävä happopilvi:

"Torstaiaamuna 29.09.1994, juuri kun olin aikeissa ryhtyä erinäisiin tutkimustöihin, sain epätavallisen selkeän ja yksityiskohtaisen näyn. Tätä päivää oli edeltänyt ajanjakso, jolloin olin raskautetuin mielin vuodattanut sydäntäni rukouksissa seurakunnan tilan tähden Jeesukselle, taivaalliselle asianajajallemme.

Näin suoraan edessäni suuren, mustan ja sykkivän pilven, joka kantoi mukanaan paljon nokea ja muita saasteita. Sen rikinkatkuinen löyhkä paljasti, että kyseessä ei ollut mikään luonnollinen pilvi vaan juuri senkaltainen syövyttävä `happopilvi', joka syntyy kemiallisen laitoksen tai öljynjalostamon räjähdyksestä. Oman liikevoimansa kuljettamana tämä happopilvi nopeasti suuntasi kulkunsa kohti vedetöntä erämaatasankoa, joka sijaitsi muutaman kallioisen vuoren alapuolella. Tasankoa täytti monenlaiset kansantyypit, joiden ymmärsin edustavan Englannin kristittyä väestönosaa. Useimmat olivat tavanomaista valkoista anglo-saksista väestöä, mutta joukossa oli myös eri etnisten vähemmistöjenkin edustajia. He kuvastivat Englannin siirtolaisväestöä."

Lähemmin tarkastellessani pystyin näkemään, että tämä suuri yhteenkokoontunut joukko jakaantui neljään pääryhmään. Ensimmäinen niistä oli kaikkein lähimpänä pilveen nähden ja mitä ilmeisimmin oli joutumassa sen vaikutuspiiriin. Tätä erityistä ryhmää voidaan kuvata sanalla "päihtyneet". Heidän takanaan läheisesti yhteen limittyneinä olivat toinen ja kolmas ryhmä: näitä vastaavasti kuvataan sanoilla "pelokkaat" ja "vihaiset". Edelleen hieman taaempana vähän matkan päässä oli pienempi ryhmä, joka vuorostaan tunnetaan nimellä "valmistautuneet". Yksi asia oli kuitenkin ilmeistä: happopilvi oli tulossa kaikkien neljän ryhmän päälle, huolimatta siitä, halusivatko he sitä vai eivät.

Tällä kohtaa panin merkille, että tämä pilvi lähestyi lännen suunnalta. Reaktiona tähän pilveen ensimmäinen ryhmä nauroi, karkeloi ja lauloi. Muutamat ryhmästä lojuivat maassa joko kontallaan tai pitkällään ja päästelivät monenlaisia eläimellisiä ääniä. Jotkut olivat niin haltioituneita, että muodostivat jopa tanssikulkueen, joka sitten congan tahdissa keinuen kiemurteli suoraan pilveen. Tämän kaiken alkaessa tapahtua tajusin heidän virheensä. Jo valmiiksi päihtyneenä niistä näkymättömistä kaasuista, jotka erittyivät pilven etureunasta, tämä ryhmä virheellisesti otaksui, että saastepilvi oli virvoittavan sateen pilvi, joka edusti Jumalan läsnäoloa. He eivät onnistuneet huomaamaan, mikä sen todellinen luonne oli.

Seuraava uskovaisten ryhmä kyllä näki, mistä pilvi koostui, mutta joutui sitten paniikkiin. Jotkut juoksivat karkuun ja kompastelivat saaden itsensä pökerryksiin, kun toiset taas jähmettyivät paikoilleen pälyillen puolelta toiselle. Kuten ensimmäisen ryhmän kävi, myös heidät pilvi nielaisi. Heidän perustava virheensä oli joutua pakokauhun valtaan, kun he huomasivat pilven pahuuden.

Samanaikaisesti kun tämä tapahtui kolmas uskovaisten ryhmä, joka myös oli nähnyt pilven olevan uhka, asettui seisomaan sen eteen heristäen nyrkkejään sille ja päästellen erilaisia vihaisia ääniä. Jotkut potkivat pilveä jaloillaan. Edellisen kahden ryhmän tavoin nämäkin olivat pukeutuneet kevyisiin ja ilmaviin helleasusteisiin. Heidän virheensä oli yrittää taistella pilveä vastaan omassa voimassa. Sen seurauksena hekin tulivat niellyksi pilveen.

Tämän jälkeen, pilven syötyä jokaisen näistä kolmesta ryhmästä, tuli hiljaisuus, jota seurasi korvia vihlovia tuskanhuutoja, minkä jälkeen uudelleen hiljaisuus. Tämän keskeytti vain outo, välillä taukoava valitus tai pulputtava kurlausääni, joka kovasti muistutti minua ensimmäisen maailmansodan aikaisesta kaasuhyökkäyksestä.

Neljännen ryhmän uskovaiset kuitenkin valmistautuivat kohtaamaan uhkaa, jonka pilvi muodosti. Suurella kiireellä he sonnustautuivat kemiallisiin suojapukuihin, kaasunaamareihin ja vankkoihin suojakypäriin, joissa oli kirkas lamppu niinkuin kaivosmiehen kypärässä. Lampun (joka kuvaa Pyhän Hengen valoa) takana, lähellä kypärän päälakea, oli kirkkaanpunainen läiskä. Välittömästi ymmärsin sen symboloivan Jeesuksen Kristuksen verta. Hänen merkkinsä oli tämän ryhmän yllä. Kyljillään heillä oli hihnoilla kiinnitettynä valkoiset, punaisella ristillä merkityt ensiapulaukut. Niissä säilytettiin laajaa valikoimaa lääketieteellisiä apuvälineitä niiden uskovaisten auttamiseksi, joita pilvi oli polttanut. Oikeassa kädessään he kantoivat lujarakenteisia läpinäkyviä mellakkakilpiä, kun taas vasemmassa kädessään he kantoivat erityyppisiä aseita. Ne oli mitä ilmeisimmin suunniteltu taisteluun niitä tyypiltään erilaisia henkivaltoja vastaan, jotka asustavat pilvessä. Yht`äkkiä Jumalan oman ajoituksen mukaisesti he muodostivat rivin, liittivät kilpensä yhteen ja marssivat hallitussa tahdissa suoraan pilveen. Mitä ilmeisimmin Herra itse johdatti heitä tekemään näin. Oli myös selvää, että heidät oli kutsuttu työskentelemään läheisesti toistensa yhteydessä. (Huomautus: myöhemmin Richardille näytettiin, että tämän ryhmän strategiana oli edetä Herran käskystä, taistella kestäväisesti, pelastaa ja hoivata joitakin haavoittuneita ja sitten pysyä aloillaan odottaen seuraavaa etenemiskehoitusta.)

Hieman tämän näyn aiheuttamien johtopäätösten säikähdyttämänä ryhdyin tietoisesti mielessäni soveltamaan 1Joh 4:1-3. Yksinkertaisen suorasukaisesti kysyin: "Henki, joka toit tämän kuvauksen elävästi mieleeni, tunnustatko suoraan, että Jeesus on Kristus, lihaan tullut?" ”Kyllä, avoimesti tunnustan, että Jeesus on Kristus, lihaan tullut”. ”Hyvä, entäpä miten suhtaudut vereen, jonka hän vuodatti ristillä?” ”Veren kautta on syntien anteeksiantamus. Se on suoja pahuutta vastaan, aivan kuten karitsan veri ovenpäällisessä ja pihtipielissä suojeli israelilaisia minun tuomioltani, joka kohtasi Egyptin esikoisia”. ”Hyvä, ryhdytään nyt yhteiseen neuvonpitoon ja keskustellaan järkevästi. Käymättä läpi uudelleen kaikkia yksityiskohtia, mitä aiemmin minulle paljastit, lähettäisitkö, Abba Isä, Pyhän Henkesi nyt saattamaan loppuun tämän näyn tulkitsemisen?"

Edelleenkin täysin halliten sen, mitä tapahtui, talletin hitaasti muistiini, mitä Pyhä Henki puhui. Synnyttäen suuresti terästyneen mielentilan, joka samalla auttoi älyllisiä toimintojani, Pyhä Henki antoi minulle seuraavan selityksen:

Happopilvi ei kuvaa ainoastaan sitä, mikä nyt tunnetaan Toronto-ilmiönä, vaan myös kaikkea sitä, mitä nousee tuosta vaikutuksesta. Toronto-ilmiö on kuvainnollisesti sanottuna pilven etureuna. Se avaa tietä sitäkin kärjistyneemmille paholaisen manifestaatioille. Lyhyesti sanottuna "Toronto'" voidaan käsittää pikemminkin jonkun alkuna kuin itse päämääränä. Se, että pilvi liikkui omalla liikevoimallaan, on osoitus siitä, että henki, jota voi luonnehtia vain vieraaksi ja vihamieliseksi, asui siinä. Kyseessä on pilvessä asuvien muiden henkien johtava henki. Kaiken lisäksi tämä vieras henki on saanut Jumalalta luvan koetella tämän maan uskovaisten uskollisuutta. Jyrkässä jakautumisprosessissa, joka tulee aiheuttamaan monia haavoja, käy todella ilmi, ketkä seurakunnassa seisovat Jeesuksen seurassa, ketkä eivät. Jotkut niistä, jotka kuuluvat kolmeen ensimmäiseen ryhmään, tulevat saamaan vielä muutaman mahdollisuuden tehdä parannus. Lyhyen hetken ajan tulee olemaan tilaisuus päästä oikeaan suhteeseen Jumalan kanssa.
 

Tasainen, vedetön erämaa kuvaa Englannin yhteiskuntaa, josta Pyhä Henki on erkaantunut. Tämä voi koskea muitakin Brittein saarten alueita, vaikkakin sen ensisijainen merkitys on Englanti. Merkittävä huomio on myös se, että jos Jumalan kansa olisi ollut kallioisten vuorten huipulla (mikä tarkoittaa hakeutumista Jumalan läsnäoloon ja läheisyyteen), he olisivat välttyneet happopilven vaikutuksilta. Heidän sijaintinsa avoimella erämaatasangolla on saattanut heidät toivottoman haavoittuviksi korroosion vaikutuksille. Toisin sanoen, koska he ovat siellä, missä Jeesus Kristus ei halua heidän olevan, seurakunnalta on riistetty monia hengellisiä puolustuskeinoja. Sen sijaan, että mitenkään pukisi ylleen Jumalan koko sota-asua, tällä joukolla on löysät, keveät kesäasusteet. Edelleen autiomaassa oleminen on saanut monet uskovaiset etsimään lievitystä janoonsa vääristä hengellisistä lähteistä. Tämä on yksi syy, miksi ensimmäinen ryhmä tervehti pilveä niin suurella innostuksella. Se näytti tarjoavan helpon tavan täyttää heidän tarpeensa. 

Kuten aiemmin todettiin, tasangolla olevat ihmiset olivat uskovaisia, pääasiassa karismaattis-evankelikaalisia uskovaisia, mutta heidän joukossaan oli myös melkoinen joukko perinteisistä kirkkokunnista. Juuri he pistivät silmään papillisine lipereineen, kaapuineen ja itsetietoisine ilmeineen. Oli selvää, että tällä pilvellä tulee olemaan laajalle ulottuvat vaikutukset. Kuten näystä itsestään selvästi erottui, ne neljä ryhmää kuvaavat neljää mahdollista reaktiota happopilveen. Ainoastaan viimeinen niistä oli käsillä olevaan tilanteeseen nähden ajan tasalla. Erityisesti ne, jotka jähmettyivät paikoilleen pälyillen kahteen suuntaan, edustavat kristittyjä johtajia, jotka yrittivät hakea soveltuvaa diplomaattista ratkaisua tilanteeseen, joka oli itseasiassa mahdoton. Ei ollut mitenkään yllättävää, että useimmat heidän seuraajistaan hylkäsivät heidät pian ja jättivät heidät yksikseen pilven nieltäväksi. Tässä yhteydessä koen Pyhän Hengen sanovan selvästi: "Kavahtakaa ihmistekoisia kompromisseja Toronto-ilmiön käsittelyssä". Seurakuntaa kohtaa ensisijaisesti hengellinen eikä kulttuurellinen tai psykologinen ongelma. Tarvitaan hengellisiä aseita sen käsittelemiseen.

Tämän neljännen ja ainoan todella Jumalan tahdossa toimivan ryhmän rooli oli kaksitahoinen. Ensiksi sen täytyi käyttää sille annettuja hengellisiä aseita hyökätessään pilvessä olevia henkivaltoja vastaan. Toiseksi sen tuli auttaa kuntoutumaan niitä kolmen ensimmäisen ryhmän uskovaisia, jotka olivat loukkaantuneet pilvessä. On hyvin valitettavaa, että jotkut uskovaiset heidän täytyy sivuuttaa, koska he joko kieltäytyvät hoidosta tai ovat niin sekavassa tilassa, että heitä on mahdoton käsitellä. Kaikki uskovaiset eivät suinkaan selviydy pilven kohtaamisesta. Jotkut hylkäävät uskonsa,toiset taas kokevat pysyvän fyysisen ja henkisen vammautumisen. On joitakin, jotka jopa menettävät henkensä siinä.

Aloin ymmärtää, että happopilvi oli myös Jumalan tuomion pilvi, jonka täytyy käydä seurakunnan yli, kunnes pahuus voimallisesti poistetaan siitä. Vasta happopilven tehtyä työnsä on seurakunta puhdistunut niin, että se voi vastaanottaa Jumalan läsnäolon pilven. Tämä pilvi vuorostaan saa aikaan syvempää puhdistautumista ja paljon kaivatun herätyksen. Tämän toisen pilven tulemisen aika ei ole kuitenkaan vielä. Kaikki toiveet välittömästä herätyksestä ovat siten ennenaikaisia. Kokonaisuutena ottaen tämä tarkoittaa sitä, että Toronto-ilmiö ei edusta virvoitusten aikaa vaan ehkä pikemminkin ensimmäistä tämän maan seurakuntia koskevaa erittäin ankaraa tuomion vaihetta. Hyvin todellisella tavalla Jumalan omien joukot annetaan saatanan haltuun lihan turmioksi. Vain ne, jotka ovat uskollisia Herralle kaikessa, välttyvät tältä tuomiolta, vaikkakin he saattavat kohdat ahdinkoa sen seurauksissa. Neljännen ryhmän haasteena on pysyä lujasti yhdessä eikä toimia eristyneinä yksilöinä. Lopuksi uskon, että Pyhä Henki haastaa sinut, joka luet tätä dokumenttia, päättämään, mihin ryhmään kuulut, joko päihtyneisiin, pelokkaisiin, vihaisiin tai valmistautuneisiin. Suuri pahuus tulee kohtaamaan monia seurakuntia tässä maassa. On vain vähän aikaa tehdä tämä päätös. 

November 16, 2006

Toronton petos Kirj. Paul Gowdy, eräs entinen Toronto Vineyard’in pastori(used by permission)

Seuraavassa: TACF = Toronto Airport Christian Fellowship = Toronton lentokenttäseurakunta, jossa vuonna 1994 puhkesi ns. Toronton Siunaus. Suom. huom. Minulta on mennyt yhdeksän vuotta todella tulla tälle paikalle, että voin kirjoittaa tämän tarinan. Osaksi syy siihen oli, koska en ollut täysin vakuuttunut, että olisi sopivaa puhua Kristuksen ruumiin heikkouksia vastaan julkisesti. Toinen syy on, koska se on vaatinut vuosia sielun tutkimista vakuuttua, että se mitä tapahtui Toronton lentokenttäseurakunnassa oli todellisuudessa kaikki pahaa tai ainakin enemmän pahaa kuin hyvää! Muutaman menneen vuoden ajan olen kutsunut sitä sekoitetuksi siunaukseksi. Luulen, että James A Beverly antoi sille tämän nimen kirjassaan Holy Laughter and the Toronto Blessing 1994. Tänä päivänä kutsuisin sitä sekoitetuksi kiroukseksi sillä perusteella, että jokaista yksittäistä hyvää, joka tuli tästä kokemuksesta, vastaa paljon suurempi vahinko ja saatanallinen petos. Oletan, että tässä on ollut minun pulmani. Olen yrittänyt elää elämäni Herran pelossa, ja Jeesus sanoi meille, että anteeksiantamaton synti oli Pyhän Hengen pilkka, sen liittäminen Saatanaan, mikä tosiasiassa oli Jumalan työtä. Jos minulta tiukataan, oliko Toronton siunaus kokonaan Jumalasta vai kokonaan paholaisesta, niin olen edelleen välttelevä (hedgy), mutta olen vakuuttunut, että Saatana on käyttänyt tätä kokemusta tekemään ihmiset sokeiksi historiallisille opeille Jumalasta, estämään hedelmän tuottamisen parannuksessa, laiminlyömään henkien koettelemisen ja erottamisen sekä laiminlyömään profetian arvostelun. Oltuamme kolme vuotta Toronton siunauksen pyörteissä meidän Vineyard-seurakuntamme Scarborough’issa Itä-Torontossa melkein tuhosi itsensä. Me söimme toisiamme juoruilla, selkään pistoilla, eripuraisuudella, puoluekiistoilla jne. Kolme vuotta ’liottuamme’, rukoiltuamme ihmisten puolesta, vapistuamme, kieriskeltyämme, naurettuamme, karjuttuamme, palveltuamme TACF:ssa heidän rukousryhmässään, johdettuamme ylistystä TACF:ssa, saarnattuamme TACF:ssa ja pääasiassa elettyämme TACF.ssa, me olimme lihallisimpia, kypsymättömimpiä ja petetyimpiä kristittyjä, joita tunnen. Muistan sanoneeni ystävälleni ja vanhemmalle pastorille Scarborough’in Vineyard-seurakunnassa vuonna 1997, että aina siitä saakka, kun Toronton Siunaus tuli, me olemme vain menneet pirstaleiksi! Hän oli samaa mieltä! Olen kokenut, että 1. Kor. 12. luvussa mainittujen hengellisten lahjojen ilmeneminen oli seurakunnassamme paljon yleisempää ennen vuoden 1994 tammikuuta (jolloin Toronton Siunaus alkoi), kuin tänä muka Pyhän Hengen vierailun aikana. Kun vuosina 1992-1993 rukoilimme ihmisten puolesta, me koimme sellaista, jonka uskon olleen aitoa profetoimista, vapautumista ja paljon armoa ja mielisuosiota Herralta. Sen jälkeen, kun Toronton Siunaus alkoi, koko palvelu muuttui, ainoa rukous oli ’Lisää Herra LISÄÄ’, huutoja ’Tulta’, ruumiin nykivää vapisemista, sekä ’ooh ooh OOH WOOOAAH’ –rukousta. (Olen nyt ihan tosissani!) Tammikuun 20. päivänä 1994 noin 15 ihmistä seurakunnastamme matkusti Toronto Airport Vineyard’iin kuuntelemaan Randy Clark’ia, Vineyard’in pastoria USA:sta, John Arnott oli soittanut meidän vanhemmalle pastorillemme ja pyytänyt meitä mukaan. Hän kertoi, että Randy oli ollut Rodney Howard Browne’n kokouksissa ja että SE oli alkanut hänen seurakunnassaan seuraavilla viikoilla. John toivoi, että jotakin alkaisi myös meidän keskellämme. Me olimme vain liian onnellisia matkustaaksemme. Me olimme Toronton lentokenttäseurakunnan tytärseurakunta ja me aloitimme vuonna 1992. Tuohon aikaan Torontossa oli kolme Vineyard-seurakuntaa. Yksi oli Down Town-seurakunta, Scarborough-vineyard idässä ja Lentokenttäseurakunta (AirPort Church). Me olimme yksi iso onnellinen perhe. Koska olimme jäsenluvultamme pieni, me pidimme erikoiskokouksia, konferensseja jne. yhdessä. Edellisenä vuonna useimmat meidän johtoryhmistämme liittyivät yhteen ja olivat lähteneet Nicaraguaan lyhytkestoiselle lähetysmatkalle. Meillä oli aito rakkaus ja toveruus toistemme kanssa. Jätettyäni Vineyard-seurakunnat, olen lukenut melkoisen määrän arvostelijoiden analyyseja. Jotkut käsittävät, että Toronton Siunaus oli yksi suunnaton salaliitto Kristuksen ruumiin johtamiseksi eksytykseen. Minä epäilen, että eksytys ja luopumus voivat hyvinkin olla tulos, mutta kumpikaan päämäärä ei ollut tarkoituksellinen. Olen rehellisesti vakuuttunut, että Vineyard-seurakuntien johtajat ovat aitoja uudestisyntyneitä kristittyjä, jotka rakastavat Herraa, mutta ovat langenneet petokseen. He eivät ole rakastaneet Herraa niin paljon, että olisivat pitäneet Hänen käskynsä. He eivät ole totelleet Kirjoituksia ja heidät on johtanut harhaan meidän kaipauksemme johonkin suurempaan ja kirkkaampaan ja jännittävämpään ja voimallisempaan. Minäkin olen syyllinen tähän syntiin. Minä olen saarnannut uudistusta Koreassa, Englannissa, USA:ssa ja täällä Kanadassa. Olen todella katuvainen, ja kirjoittaessani tätä tarinaa minä pyydän teitä Kristuksen morsiamena ja ruumiina antamaan minulle anteeksi, varsinkin teitä helluntailaisia ja karismaattisia, sillä te olette teologisesti minun ydinperhettäni. Minä olen evankelinen kristitty ja olen aina ollut, mutta minä en usko hengellisten lahjojen lakkaamiseen apostolisen ajan lopulla. Minä uskon, että minun evankeliset juureni (perheeni on baptisteja ja minä uudestisynnyin presbyteerikirkossa) alkoivat avata silmäni näkemään ongelmia tässä ns. uudistuksessa. Katselen menneisyyteen ja mietin, kuinka saatoinkaan olla niin sokea?  Nauroin ihmisille, jotka käyttäytyivät kuin koirat teeskennellen virtsaavansa TACF:n rakennuksen pilareille. Katselin ihmisiä, kun he teeskentelivät olevansa eläimiä, haukkuivat, karjuivat, kotkottivat, näyttelivät lentämistä ikään kuin heillä olisi siivet, koko ajan teeskennellen juopunutta ja laulaen mielettömiä lauluja. Kuinka minä saatoinkaan ajatella, että tämä kaikki voisi olla Jumalan Pyhästä Hengestä. Se hämmästyttää minua tänä päivänä. Se oli äänekästä, epäkunnioittavaa ja rienaavaa Raamatun pyhää Jumalaa kohtaan. Oletan mielessäni järkeilleeni, että niin kauan kuin he eivät opettaneet jotakin, joka olisi selvästi Kirjoituksia vastaan, se oli vain eksoottista. Tämä on peitesana ilmiöille, joita ei voi oikeuttaa Raamatulla. Minulle opetettiin pöntöstä, että meillä oli kaksi vaihtoehtoa. Lastenhuoneen järjestys täynnä elämää ja epäjärjestystä tai hautausmaan järjestys! Nuorena ja kypsymättömänä pastorina halusin elämän ja epäjärjestyksen. En muistanut, että Jumala tahtoo, että meistä tulee kypsiä ja kasvamme Hänessä. Minua hämmensivät profeetalliset sanomat, joita tuli esiin ja varsinkin eräs sanoma Carol Arnott’in kautta, jossa hänellä oli kokemus morsiamena, kun hänet vietiin Jeesuksen läsnäoloon ja hän sanoi, että hänen kokemansa rakkaus oli jopa seksiäkin parempaa! Olin hengessäni järkyttynyt ja ajattelin, että kuinka joku voi verrata Jumalan rakkautta seksiin? Kun epäilimme, että demonit riehuivat valtoimenaan tilaisuuksissamme, niin John Arnott opetti, että meidän pitäisi kysyä, ovatko ne tulossa vai menossa. Jos ne ovat lähtemässä pois niin OK! John puolusti kaaosta sanoen, että meidän ei pitäisi pelätä, että meitä petetään. Jos kerran olemme pyytäneet Pyhää Henkeä tulemaan ja täyttämään meidät, niin kuinka Saatana voisi tulla ja pettää meidät? Silloinhan Saatana olisi hyvin vahva ja Jumala hyvin heikko! Hän sanoi, että meillä täytyisi olla enemmän uskoa meitä suojelevaan suureen Jumalaan kuin meitä pettävään suureen paholaiseen. Tämä kuulosti hyvin vakuuttavalta, mutta se oli täysin vastoin Raamattua, sillä Jeesus, Paavali, Pietari ja Johannes varoittavat meitä eksyttävien henkien voimasta ja varsinkin viimeisinä päivinä. Taaskaan emme rakastaneet Jumalaa niin paljon, että olisimme totelleet Hänen Sanaansa ja tulos oli, että me avasimme itsemme eksyttäville hengille. Jumala armahtakoon meitä! Lopulta aloin käsittää, kun eräänä iltana kieriskelin lattialla ’juovuksissa Hengessä’, kuten tapasimme sanoa. Aloin laulaa ja kun kieriskelin lattialla, niin lasten laulu ‘Mary had a little lamb its fleece was white as snow (Marialla oli pikku lammas, sen villa oli valkoinen kuin lumi),’ tuli mieleeni. Lauloin sitä pilkkaavassa hengessä ja välittömästi sydämeni sanoi minulle, että tässä on demoni. Kaduin ja olin täysin shokissa. Kuinka demoni saattoi päästä minuun? Enkö rakastanut Jumalaa? Eikö minulla ollut halua Jumalan asioihin? Enkö ollut hulluna Jeesukseen? Tiesin, että saastainen henki oli juuri manifestoinut minun kauttani ja olin syyllinen suureen syntiin. Tämän kokemuksen jälkeen pysyin poissa TACF:sta. En mennyt sinne enää. Minä en omistanut vakaumusta tuomita koko kokemusta, mutta ajattelin, että me emme kyenneet paimentamaan Siunausta kyllin hyvin. Vielä senkin jälkeen, kun lakkasin kannattamasta TACF:ää, minun oli paimennettava sen hedelmää. Yksi esimerkki oli, kun jotkut ihmisistämme palasivat kokouksesta kysyen meiltä, olimmeko saaneet kultaisen miekan Herralta? Kysyin heiltä, mistä he puhuivat, ajatellen että se oli jokin profeetallinen viittaus pyhiin Kirjoituksiin, mutta he sanoivat: ”Ei se ole Raamatussa, se on näkymätön kultainen miekka, jonka vain todella puhtaat voivat saada. Jos otat sen epävanhurskaalla tavalla, niin Herra tappaa sinut, mutta jos olet kyllin pyhä saamaan sen, niin silloin sinä voit heiluttaa tätä miekkaa ja se parantaa sairauksia, syöpää jne. ja tuo pelastuksen." Tätä miekkaa käytettiin näyttelemällä, että tämä näkymätön miekka on kädessä tekemällä iskuliikkeitä rukoiltaessa! Ajattelin tuolloin, vaikka olinkin vielä petoksessa, että TACF:sta oli tullut hullujenhuone! Sanottiin, että Carol Arnott sai sen ensin ja antoi sitten muille kyllin pyhille! Toinen asia oli kultapaikat hampaissa. Meillä oli ihmisiä kirkossamme, jotka kurkistelivat toistensa kurkkuihin etsien kultapaikkoja, jotka muka Jumala oli pannut sinne osoittaakseen, kuinka paljon Hän rakasti heitä! Koko aikanani siellä kuulin vain yhden saarnan parannuksesta, jonka piti vieraileva puhuja Hong Kongista nimeltä Jackie Pullinger. Se ei mennyt jakeluun. Me emme olleet siellä tekemässä parannusta, me olimme juhlimassa Herrassa!  Kun siunausta oli kestänyt vuoden, minä puhuin pastorien kokouksessa ja sanoin: ’Toverit, me olemme vapisseet, rämisseet, kierineet, nauraneet, itkeneet ja ostaneet T-paidan. Silti meillä ei ole herätystä, ei pelastusta, ei hedelmää eikä lisääntynyttä evankeliointia, joten miten on?’ Minua selkeästi nuhdeltiin – mikä minä olin etsimään hedelmää, kun Herra oli parantamassa särkynyttä kansaansa? Me olimme olleet lain alla kyllin kauan, ja Jumala käytti tämän ajan haavoittuneidensa parantamiseen vapauttaakseen meidät lain alta. Minua käskettiin olemaan painostamatta Herraa ja sadonkorjuu tulisi Hänen ajallaan. Tiesin tämän olevan väärin, koska Herra on käskenyt meitä menemään kaikkeen maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Ei niin, että jokaisen pitäisi ottaa työstä lomaa ties kuinka pitkäksi aikaa, kun Jumala tekee jotakin kummallista ja uutta! Lopuksi en voinut hyväksyä jotakin niin kiistanalaista kuin naispappeus. Itse uskon Raamatun perusteella, että naisten ei pitäisi olla pastoreita tai vanhimpia paikallisseurakunnassa. Saatoin olla väärässä tässä, ja siitä väitellään paljon tänä päivänä seurakunnassa, mutta tämä on minun vakaumukseni, ja Vineyard-seurakunnissa tehtiin kaikista pastorien rouvista pastoreita paimentamaan heidän kanssaan. Kannatan ilman muuta naisten palvelutyötä, mutta uskon, että vanhimman tai pastorin rooli paikallisseurakunnassa on miehiä varten. Minä en ole kirjoittanut Raamattua, mutta Jumala suokoon minulle armon tästä lähtien totella sitä. Tässä on siis minun tarinani. Voisin jatkaa ja todistaa paljon ylilyönneistä, typeryyksistä, synnistä ja viimeisten päivien hallitsemisen opetuksesta, joita ilmenee tämän Siunauksen profeetallisella puolella, mutta toiset ovat jo tehneet sen. Me lauloimme Joelin armeijasta ja tuhannen miljoonan sielun herätyksestä ikään kuin se olisi yksi kymmenestä käskystä, ja kuten aina, niin se oli ihan nurkan takana, ensi kuussa, ensi vuonna jne. Jeesus kylläkin sanoi, että kun Ihmisen Poika tulee, niin löytäneekö Hän uskoa maan päältä. Ja jos Hän ei palaa silloin kun palaa, niin mikään liha ei pelastuisi, mutta valittujen tähden Hän tulee. Tämä on hyvin kaukana dominionismista, jota opetetaan kautta Vineyard’in ja profeetallisessa/hengellisen sodankäynnin liikkeessä. Uskon täysin, että he luulevat valtaavansa koko maailman! Vielä ollessani Vineyard’issa minä omaksuin elämänohjeen apostoli Paavalilta: ”Ei yli sen, mitä on kirjoitettu!” Lopuksi haluan vain pahoitella sitä vahinkoa, jonka olen henkilökohtaisesti aiheuttanut opettamalla asioita, jotka eivät ole raamatullisesti oikein. Kadun ihmisten edessä, kuten olen jo tehnyt Jumalan edessä. En halua puolustella lankeamistani petokseen. En välittänyt koetella asioita, vaikka Raamattu käskee meitä niin tekemään. Jokainen, joka oli siellä, kun tämä asia alkoi, tietää, että mitä kirjoitan, on totta. He vain tulisivat erilaisiin johtopäätöksiin, varsinkin, jos he edelleen mainostavat ”virtaa!” Niille, jotka vielä ovat virrassa, sanoisin, uikaa siitä pois. Siinä vedessä on asioita, jotka purevat sinua todella pahasti! Minä rakastan TACF:n ja Vineyard’in ihmisiä, mutta luulen, että meillä on paljon vastattavaa, ja saakoon Herra avata sinun silmäsi,   mieluummin pian kuin myöhemmin. Luulen, että kun tämä kirje menee verkkoon, niin joudun pommitetuksi sähköposteilla molemmista leireistä: Toiset tuomitsevat minut siitä, että edelleen uskon Pyhän Hengen työhön ja että edelleen vaellan petoksessa, ja jotkut vanhat ystävät tuomitsevat minut lian paljastamisesta tai siitä, että suhtaudun negatiivisesti Herran voideltuihin! No Herrapa tuntee minun sydämeni ja armonsa kautta johtaa minut kaikkeen totuuteen, kun pyrin tuntemaan Kristuksen ja Hänet ristiinnaulittuna! Jos uskot, että minä vaellan synnissä ja harhassa, niin rukoile puolestani, että Herra antaisi minulle anteeksi ja avaisi silmäni. Haluan tutkia Sanaa osoittaakseni itselleni ihmisen hyväksymän työn! Haluaisin kutsua kaikkia, jotka lukevat tämän, rukoilemaan, että Herra avaisi kaikkien tähän petokseen sotkeutuneiden silmät. Olimmepa johtajia tai seuraajia, me kaikki olemme rakastettuja, ja Herra on anteeksiantavainen Jumala. Hän sanoo, että jos me tunnustamme syntimme, niin Hän on uskollinen ja vanhurskas ja antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Minä uskon, että me olemme kuin seurakunta Laodikeassa, me luulemme olevamme rikkaita, olemme menestyneet emmekä mitään tarvitse. Me emme huomaa, että olemme kurjia, säälittäviä, köyhiä, sokeita ja alastomia. Meidän täytyy ottaa vaari Jeesuksen neuvosta ja ostaa kultaa, tulessa puhdistettua, valkeat vaatteet häpeällisen alastomuutemme peitoksi ja silmävoidetta, että näkisimme jälleen. Jeesus kutsuu meitä parannukseen, ja kiitos Herralle, että kutsuu, sillä se vie meidät todelliseen ennallistamiseen Isämme kanssa! Jos Jumala on antanut minulle anteeksi ja avannut silmäni, niin Hän voi tehdä sen myös kaikille tähän petokseen joutuneille. Lopetan Paavalin varoitukseen: ”Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.”